Kohtaamisten ja ajatusten super päivä

Torstai 10.9.2026 klo 18.13 - Ulla

Hei

Voimaantuminen, mitä se sinulle on? Millaisita asioista sytyt? Tänään olin sh päivillä Tajan ständillä, kohtaamassa kollegoita. Aamu alkoi avajaisilla, jossa saimme kuulla aluksi ihanaa musiikkia, sellonsoittaja...yksi soitin, iso tila...mutta niin mykistävä hetki tässä ja nyt. Sellisti ja laulaja Martta Magdalena Valkeus, pysäytti todella yleisön ottamalla tilan ja saamalla kuulijat rauhaan. Niin hieno avaus.

Lisäksi kuultiin sh yhdistyksen pj avauspuheenvuoro, jututettiin vuoden sh joka valittiin keväällä, palkittu vuoden työyhteisö kertoi kuulumiset ja Ihmisen parhaaksi palkintokin jaettiin. Niin hienoja kollegoita, ansaitusti palkittuja ammattilaisia.

Oma rooli oli olla tänään vapaaehtoistyössä Tajan sairaanhoitajien standillä, joka itsessään oli erittäin mukavaa, kivoja kollegoita pysähteli ja juttua syntyi. Kiitos toimiston väki, Kukka ja kumppanit <3

Tapasin myös upeita monen vuoden verkostoituvia ystäviä, sairaanhoitajia, joiden seurassa voimaantuu. Satu T, sanasi sai minut suorastaan liikuttumaan, olen niin samaa mieltä siitä että, kanssasi on aina ollut hyvä ja helppo reflektoida ja kiitos, ihana jos olen voinut sinua tukea urallasi, kaunis kiitos <3, täällä ollaan edelleen,, Mia N, sinua on aina kiva tavata, positiivisuus ja ilo, on läsnä, se jos jokin voimaannuttaa. Päivi K, upea kiintotähtemme, olipa erityisen mukava nähdä, viimeksi kai nähtiin ainakin kaksi vuotta sitten, Anne P ruokajonossa, on aina kiva kun tuttu löytää hetken vaihtaa pari sanaa, kohtaamisen ydin on toisen näkeminen ja sellaiset pärjää pitkälle. Heljä, aamun puheenvuoro oli hyvä ja vahva, siitä pidän. Sirpa L, olipa kiva tavata, ollaan nähty todella pitkän aikaa sitten... yhteinen matka liiton hallituksessa aikanaan sekä muu vaikuttamistyö sairaanhoitajuudessa on niin tärkeää. Maijaterttu, sinä upea vaikuttaja, myös jälleen näkemisen riemua. Myös Anne, toimari,iloa töihin paluuseen, sitten ihan pian, ja pikkuvesseli oli kyllä ihgu. Muutamia muitakin pongasin, ainakin selän näin, ei vain ehtinyt juttusille, Heli N, Saija, Merja ja moni muukin. Ai niin FCG ständillä poikkesin, ja Sanna sekä Emmi, olipa kiva nähdä ja kohtahan me nähdään Oodissa. Ja vielä autolle kipittäessä Kamilla, olipas iloa kohdata, tuu mukaan vaan toimintaan.

Iltapäivästä pitikin kiirehtiä kotiin ja opintojen pariin, tänään aiheena oppari ja niiden aiheet. Diakissa se on hiukan erilainen prosessi kuin mihin aiemmin olen tottunut. Mutta mikä parasta, aiheeni, pitkät työsuhteet HVA alueiden valttikortti - ideana sai selkeän hyväksynnän, sitä kohti siis. Ei puhuta aina tulevista ja lähtijöistä, vaikka tärkeää keskustelua onkin vaan puhutaanhan niistä olevista, ja kysytään, mikä sinun superliimasi työssä on? Tästä tulee kyllä mielenkiintoista.

Näin se on lomautuspäivä 9 alkaa olla taputeltu, vielä huominen ja sitten ensiviikolla lomaviikko.

Vierivä kivi ei sammaloidu...vai miten se meni, ilo sun keskiviikkoon. Ja kiitos Satu T, että muistutit, yhdistyksen juttuihin ja tekemiseen vastaamalla kyllä, saa itselleen elinikäiset mahtavat verkostot, kuten meidät kaikki. Eli jatketaan samalla.

yt. Ulla 

Ihana syksy alkamassa

Perjantai 4.9.2026 klo 11.33 - Ulla Palomäki

Loistavaa syyskuuta, alkavaa syksyä Sinulle

Olen syksy ihminen, rakastan syyskuun viileneviä päiviä, vaikka nyt onkin edelleen ollut niin lämmintä, silti, syksyn haistaa, se tulee ihan pian.

Itsellä on taas tällä hetkellä vapaata, olen lomautettuna 10 päivää, se tuntuu tietysti harmittavalta, mutta toisaalta, kaikin keinoin HVA taloutta pitää tasapainottaa ja jokainen tietysti on siinä tärkeä. Toki pidän vielä viikon lomaakin tämän perään ja lähdemme pereheenä reissuun. Juhlimme mummin 80v päiviä ja montaa muutakin asiaa ja ihan sitä, että olemme yhdessä kokonaisen viikon.

Mutta työhyvinvointiin liittyen, näin vapaalla voi ajan kanssa tehdä asioita. Osallistua koulutuksiin omaehtoisesti, edistää opintojani ja muitakin asioita, joita työ arjessa ei aina kerkeä. Tänäänkin osallistun Suomen pallaitiivisen hoidonyhdistyksen koulutuspäivään, jonka aiheet ovat todella tärkeitä ja ajanhetkeen sopivia monella tavalla. Palliatiivinen hoito ja sen kehittäminen, siitä puhuminen on todella tärkeää ja itseä kiinnostavaa. Opiskeleminen ja osallisuus on minun voimavaroja, joiden kautta saan uutta virtaa ja jaksan työssä, arjessa. Huomenna onkin sitten Suomen kotisairaalayhdistyksen kehittämispäivä, jossa jälleen verkostoidutaan ja keskustellaan tulevista koulutuksista, se taitaa olla ainoita yhdistyksiä, joissa nykyään olen aktiivisesti mukana. Mutta yhdistys työ on hieno mahdollisuus ja antaa kyllä paljon. 

Millaiset asiat sinua voimaannuttaa? On hyvä pysähtyä pohtia omaa jaksamista tukevia asioita ja keinoja, jokaisella varmaan se on erilaista, mutta sitä kannattaa kuulostella. Tosiaan omat YAMK opiskelut alkoivat ja niissä monet aiheet, mutta ennenkaikkea pienryhmät jo tässä ajassa ovat tuoneet uusia näkökulmia ja huikeita keskusteluja. Eri taustoista tuleminen ja eri intresseillä mukana oleminen on parasta kun asioita voi jakaa. Uskon, että tämä matka on varmasti huikea.

Eilen posti toi yllättävän kirjeen, olin v. 25 kuntotuksessa ja siellä ensimmäisen päivän tehtävä oli kirjoittaa itselle kirje, joka sitten loppujaksolla saadaan lukea uudelleen. No kirjeet jäivät siellä jakamatta, mutta nyt ne tuli postitse luettavksi. Ihan mukava yllätys, en tosiaan edes muistanut tuota, reilu 1,5 vuoden takaa. Kirjeessä oli kivoja asioita minulta minulle..."olet mahtava ja tärkeä, hienoa että tavoistasi poiketen teit pienet tavoitteet (usein voivat olla maailmaa syleileviä :D) ole ylpeä siitä missä olet, arvosta sinua, nauti elämästä, iloitse ja suhtaudu asioihin edelleen positiivisesti" - melkoiset terveiset, mutta olipa mahtava lukea ja huomata, että kyllä,nämä mä pidän. Kiitos siis Eveliina siellä Kaiasan kodilla.

Näillä ajatuksilla edetään syksyyn, oikein hyvää sellaista myös sinulle, hymyillään, löydetään hyvä ja nautitaan arjesta.

yt. Ulla