Loma,loma,loma,loma

Maanantai 4.6.2018 klo 20:52 - Ulla

Hei vaan

Olen lomalla, jess...kävimme reissussa heti kun loma alkoi, Espanjassa viikon, Can Picafortissa, oli upeeta, kävimme myös Palmassa pikaisesti.

Se oli todella oikea päätös, näin varmistin irtipääsemisen työ asioista. Tosin reissussa pari yötä meni alitajunnan tyhjentämisessä, näin mitä kummallisempia unia töistä...huh huh...siellä kyllä seikkaili monenlaiset ihmiset, minulle oli jopa palkattu sijainen.  Mutta kun niistä pääsin, alkoi loma tuntua erittäin hyvältä ja edelleen tuntuu...edessä 4 viikkoa vielä. Nukuttua tuli myös 8-9 tuntia joka yö ja päiväunet päälle.

Näille lopuille loma viikoille on varattu kaikenlaista mukavaa, tällä viikolla tapaan erittäin tärkeän työnohjaaja kollegan pitkästä aikaa, se on mukavaa, torstai - perjantain vietän Haikon Kartanossa Suomen työnohjaajien konferenssissa, luultavasti näen opiskelukavereita siellä, sekin on ihanaa.

Tänään kuitenkin on valtuusto Tuusulassa, isoja asioita ja isoja juttuja tulevaisuutta ajatellen. Kuudensote, Tuusulan päätös saadaan tänään, viimeisenä. Itse olen sitä mieltä, että kyllä, meidän kannattaa olla mukana. Ihan vaan siksi, että alueellinen synergiaetu on lopulta kuntalaisen etu.  

Jatkankin tämän päivityksen kirjoittamista nyt tiistaina. Valtuuston kokous eilen kestikin kaikkiaan 4,5 tuntia ja olen kyllä sitä mieltä, että ihan kaikkea ei olisi tarvinnut kuulla. No, valtuutetun autonomia perustuu tiedonsaantiin, puheisiin ja kysymyksiin, jopa niinkin pitkälle että piti oikein pitää pariinkin kertaan 5 minuutin taukoa, jotta tunteet laantuu...jotain rajaa toimissa pitäisi kai olla, vaikka kuinka intohimoisesti politiikkaan suhtautuukin...

Kaikesta huolimatta Kuuden Soteen liityttiin, siis kuntayhtymä joka aloittaa sote palvelujen järjestämisen ja tuotannon Keski-Uudenmaan alueeella vuoden 2019 alusta. Kuusi kuntaa; Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Pornainen, Nurmijärvi ja Tuusula muodostavat sen. Sote puolen työntekijöitä siirtyy uuden työnantajan palvelukseen kaikkiaan noin 3500, siis iso työnantaja. Siirrymme liikkeenluovutuksella ja alamme muodostaa uutta organisaatiota. Iso juttu siis, aika monelle, myös, minulle. Olen ollut Järvenpään kaupungin palveluksessa noin 21 vuotta ja  jatkossa siis kuntayhtymässä. Tuusulassa, äänestyksen jälkeen tuloksella 40-11, eli selvin lukemin, myös päätettiin lähteä mukaan, muut oli jo päätöksen tehneet aiemmin. Tuusulasta siirtyy noin 700 työntekijää myös kuntayhtymään.

Ja jo tänään tiistaina 5.6 kokoontui reippaasti toista sataa esimiestä näistä kunnista pohtimaan, mitä,miten ja minkälaista tukea tarvitaan uuden toiminnnan käynnistämiseksi? Oli hyvä iltapäivä, vaikka olen lomalla menin paikalle, ihan vaan siksi,että haluan olla alusta asti mukana. Käytimme asiaan 4 tuntia, joten aikaa oli myös kuulla ja keskustella, kerätä asioita jatkopohdintaan. Jatkossa kuulemma tapaamme kerran kuukaudessa, hienoa. Itse uskon vahvasti, että tästä tulee hyvä juttu. Monet pelkäävät palvelujen karkaavan kauemmaksi, no se oma terveysasema saattaa siirtyä, mutta toisaalta jo nyt käytämme sujuvasti monia muitakin palvelujen osia kuin vain fyysisiä kohtaamisia. Esim. kanta palvelu ja reseptien uusinta, sekä monet sähköiset ajanvaraukset yms. Lisäksi varmasti tullaan säilyttämään fyysiset vastaanotot, valinnanvapaus taas mahdollistaa jo nyt mm. yksityislääkärivastaanottojen käyttämisen, vaikka sitten ihan siinä kotikulmilla jos terveysasema siinä on. Ei ole pakko lähteä kauemmaksi. Minua hiukan harmittaa kovin yksipuolinen kuva ja jopa kuntalaista väheksyvä kannanotto, joka nousee asiaa vastustavien taholta, kun he maalaavat uhkakuvia terveyskeskusten katoamisesta, tai palvelujen heikentämisestä. Ei heilläkään ole sen enempää tulevasta tietoa, miksi siis pelotella ihmisiä? Miksi ei maalata uusia mahdollisuuksia, muuttuvaa toimintaympäristöä, kun se muuttuu koko ajan kuitenkin. Miksi ei luoda ihmisille uskoa siihen, että tämä voi tarjota myös jotain uudenlaista hyvää? Kuntayhtymän toiminta konseptissa tullaan näkemään lean filosofiaa sekä itseohjautuvia tiimejä, nämä molemmat ovat itselle hyvinkin tuttuja malleja jo omassa työssä, joten tiedän että voimme tarjota hienoja mahdollisuuksia kuntalaisille palvelujen tuottamisessa myös tulevaisuudessa.

Nyt siis kuitenkin oma lomailu jatkuu, tiedossa tosiaan konferenssia työnohjauksesta, lauantain perinteinen Sairaanhoitajaliiton valtuusto, ensi viikolla vielä kuntakehityslautakunnan kokousta ja kunnahallituksen seminaaria, sitten pari viikkoa ihan vaan oleilua ja pikkuretkiä lähiympäristöön. Hyvältä vaikuttaa ja tällä mennään, virkistyneenä sitten heinäkuun alussa töihin uusin innostavia ajatuksin.

Nyt mukavaa kesää ihan meille jokaiselle, nautitaan valosta, luonnon vihreydestä ja lomista.

terkuin Ulla

Kommentoi kirjoitusta.

Hui hai ja kesä

Sunnuntai 20.5.2018 klo 21:58 - Ulla

Ihanaa kesä iltaa kanssakulkijat!

Jaahas, sitä alkaa toukokuu olla jo sen verran pitkällä,että minulla on viikko töitä ja sitten....VIISI viikkoa lomaa,Jippii jii jei vai miten sen menee. Nyt just on sellainen tunnelma,että tulee enemmänkuin sopivaan kohtaan, miksikö? No siksi vaan. 

Viime aikoina on sattunut ja tapahtunut, yhtä ja toista. Ja en ihan aina ole varma mitä pitäisi ajatella, ihmisten elämän mutkat on sitten kummallisia. Ja oikeastaan, vain omat mutkat kiinostaa...

- Olkapää, joka leikattiin 3 kk sitten,ei ihan ole parantunut niinkuin olisi toivonut, no kokeillaan kortisonia ja puudutetta, josko alkaisi heilumaan laajemmin.

- Sain mahdollisuuden osallistua Thomas analyysiin, jossa analysoitiin työrooliani esimiehenä, sivussa omaa roolikarttaani, ja upeeta, olen niin tyytyväinen...olen juuri siinä työssä missä pitääkin ja omana itsenäni. No, miksi se on niin ihana juttu, kaikki nämä vuodet olen oikeasti haastanut itseäni kehittymään, oppinut monista kulmakohdista, kehittänyt omaa itseä, opiskellut tunnistamaan omat harmaat alueet vaikka aina se ei ole ollut helppoa, kehittymään niissä ja opetellut kohtaamaan haasteet. Opetellut jakamaan, kuuntelemaan ja kuulemaan, siksi, olen niin tyytyväinen tuloksiin. Kaivoin jopa vuonna 2010 tehdyn 365- kyselyn esille, vertasin ja analysoin, se muuttui sittenkin. Olen saanut työssäni kouluttajana hyvää palautetta, sen vastaanottaminen tai siihen uskominen on aina haasteellista, enhän minä...no en kai...mutta hei, nyt ainakin taas ihan vähän uskon, olen ihan mukiin menevä ja osaavakin:)

- Olen viime aikoina myös ihmetellyt ihmistä, miksi ja ketä varten...en toivo enempää tai vähempää kuin sitä, että aina muistaisi olla rehellinen itselleen. Loppujen lopuksi vain sillä on väliä...minä minulle. Merkillisiä polkuja eteen sattuu ja sivusta näkee, mutta vain omastaan voi vastata. Olikin huikeeta olla eilen kuuntelemassa Frank Martelaa joka puhui työn sisäisestä motivaatiosta. Itsellä on taipumus aina ulottaa näitä ajatuksia myös muuhun elämään, koska ei ole olemassa erillistä työ tai muu minää, molemmissa pyörii sama tyyppi, hiukan eri painotuksin. Joka tapauksessa filosofi Martela puhui asiaa...niin samaistuin. Hän teetti meille muutaman harjoituksen...pyysi kirjoittamaan Kutsumuskartan, asioita joista pidän, hajanaiseen järjestykseen...ok, sen jälkeen merkitsemään ne numerolla 1-3, sen mukaan kuinka paljon tällä hetkellä elämäntilanteessa kerkeän niitä toteuttamaan...

1. Ei yhtään

2. Jonkun verran

3. Niin paljon kuin haluan

tarkastele karttaa, näyttääkö se siltä kuin haluaisit sen näyttävän? Aika avaavaa oli, miten saisit enemmän 3. Numeroita? Haluatko niitä? Jos haluat, ala toimia niiden suuntaan että ne mahdollistaisi, vain itse voi siihen vaikuttaa. 

Toisena tehtävänä hän jakoi listan, jossa oli 24 kulttuurista riippumatonta luonteenvahvuutta....hän pyysi nimeämään niistä 1-5 kappaletta työssä näkyvää vahvuutta, joissa koet olevasi vahva ja hyvä...mielenkiintoista, itse poimin 4...Sosiaalinen älykkyys (ymmärrät hyvin toisten ihmisten haluja ja tunteita. Osaat saada muut voimaan hyvin), Rohkeus ( Uskallat tarttua haasteisiin ja puolustat arvojasi vaikka sinua vastiustettaisiinkin) Uskollisuus ( Toimit hyvin ryhmän jäsenenä. Olet uskollinen ja omistautunut tiimipelaaja) ja Johtajuus ( Osaat innostaa ihmisjoukot tarttumaan toimeen ja tekemään asioita yhdessä). Kaiken uhalla ja ehkä Thomasanalyyi keskustelun perusteella uskalsin kerrankin rohkeasti tarkastella omaa rooliini osaamiseni kautta. Ja hei, se tuntui aika hyvältä, olipa mielenkiintoista. Näinhän meidän pitäisikin toimia, enemmän positiivisuuden kautta ei niiden haasteiden...koska hyvä kantaa enemmän. 

Martela nosti muutamia muitakin asioita esille, mm. Tulevaisuuden työyhteisöosaaminen ja siinä vaadittavat taidot ovat; luova kriittinen ajattelukyky, kyky itsenäiseen päätöksentekoon, kyky palvella ihmisiä ja vuorovaikutustaidot ihmisten kanssa...nämäkin voin allekirjoittaa, inhimillinen kohtaaminen ja siihen liittyvät taidot eivät kaiken teknologia myllerryksen keskellä tule katoamaan mihinkään. On varmasti totta, että mm. Tekoäly antaa mahdollisuudet tasapäistää samaa työtä tekevien osaamisen, teknisen suorittamisen osalta, tarvitaan inhimillisempiä keinoja erottautua, ikäänkuin kilpailla paremmuudesta. Tulevaisuudessa esim. työkokemus ei enää olekaan se juttu, koska kokemattomampi voi ottaa avukseen teknologian päästäkseen samalle viivalle. Ajatellaanpa esim. Robotiikan mahdollisuuksia ihmisille työssään, koneet osaa, sinun pitää osata ohjata konetta, ei muuta. Siloin määräävänä ei tulekaan esim. Iän tuoma osaaminen tai laaja työkokemus, vaan yksinkertaisesti tekniikan hallitseminen, aika mielenkiintoista.

Miten sitten saadaan aikaan sisäinen motivaatio voida hyvin? Ihmisen neljä perustarvetta psykologian näkökulmasta ovat, tekemisen perustuminen vapaaehtoisuuteen, yleiseen kyvykkyyteen suoriutua, yhteisöllisyyteen ja hyvän tekemiseen, sitä kautta kasvaa hyvinvointi ja sisäinen motivaatio tehdä mielekkäitä asioita, tuntea onnistumista ja mielihyvää. kyllä.

Kävimme myös hyvää keskustelua tauolla mm. Luottamustoimista ja siitä, miten jaksaa aina vaan uudestaan olla läsnä, liikkeellä (tapasin erään kollegan työmaailmasta, joka hämmästeli että oletko täälläkin mukana)...no olenhan minä, olen 15 vuotta ollut mukana sairaanhoitajien luottamustoimissa. Tähän sopisi sanonta "Mikään ei oikeastaan ole työtä, ellen tekisi jotain aivan muuta" joten, edelleen mukana.

Lopuksi oikeastaan mielen jäi uusi voima ajatus, Onni ei tule siitä mitä on, vaan siitä mitä pääsee tekemään...juurikin näin.

Heips seuraavan kertaan

t. Ulla :) 

Ps. Ja Frank Martelaa kannattaa kuunnella tai lukea.

Ps.s. Ja 142 144 kertaa ou nou, vautsi...kiitos.

Kommentoi kirjoitusta.

uudestaan, uudestaan....

Maanantai 7.5.2018 klo 19:55 - Ulla

Iltaa taas

Kuten otsikossakin todetaan...uudestaan, uudestaan...edelleen puhetta Keski-Uudenmaan sotesta, päätöstyö on ihan pian edessä kaikissa kunnissa. Tuusula päättää tuotannon siistämisestä 4.6 valtuustossa, eli myös ihan pian. Monenlaisia näkökulmia ja tietysti se viisasten kivi on itsekullakin hukassa, mitä olisi järkevä tehdä? Tänään taas kuulemme valtuuston alussa Erja Penttiä K-U sotesta, samalla myös kansanedustaja Kaikkonen vahvasti toi esille, että hallituksen tuutista valtakunnan sote tulee uunista ulos viimeistään 2 kk kuluttua...usko on luja...hmm. katsotaan. Itse len varma, että suuremmat hartiat tällä alueella lisäävät alueen painoarvoa ja kuulemista. Lisäksi, hyvä kiertämään kaikkien parhaaksi.

Käytin keskustelussa myös puheenvuoron kahdestakin tärkeästä asiasta, 1. Henkilöstön muutosvalmennus ja siitä huolehtiminen, nyt kunnat etenevät hyvin eri tahdissa ja tietysti tämä pitää huomioida. Osaavasta henkilöstöstä tällä alueella kilpailee myös muut sote toimijat, ei pelkästään kuntayhtymä työnantajana. Ja houkutuskeinoina varmasti monenlaiset edut ovat houkuttimina. Eli, 1.1.2019 jos K-U sote toteutuu, tulee henkilöstön asemasta huolehtia hyvin, se on se tärkein pääoma. Huomenna K-U sote hallituksen listalla onkin henkilöstöjohtajan vakanssan perustaminen, ja hyvä niin jotta päästään siinäkin alkuun. 2. Toinen iso asia, yhtenäiset asiakasmaksut alueella palvelujen käyttäjälle, jotta nekin olisivat harmonisoituina ensi vuoden alussa, koska jos päätös tulee ne on oltava. Asiakkailta ei voi periä eri maksuja. Näistäkin luvattiin kantaa huolta ja pitää esillä...asiakasmaksulaki on myös eduskunnassa käsittelyssä ja se on luvattu tulevan sieltä syksyllä ulos, olin huomaavani, että nimenomaan henkilöstön asia sai sanoittamanani uuden näkökulman...entäs jos kaikki ei tulekaan K-U sotelle töihin?

No mistäs siis koko jutussa on kyse, siitä että iso organisaatio, 3500 työntekijää kokoava Keski- Uudenmaan sote ottaa siipien suojaan koko porukan. Siitä tulee alueen suurin työnantaja. Se tuottaa ja järjestää palvelut, siis sote palvelut noin 200 000 asukkaalle tällä alueella, vuoden tai muutaman, riippuen siirtymistä, jos hallitus vaikka saisikin tavoitteensa maaliin. Tai sitten olemme iso kuntayhtymä alueella ja käytämme omia hartioita palvelujen tekemisessä.  Budjetti on noin 600 milj. euroa, kuntien rahaa, jolla ne tuotetaan, järjestetään...asiakkaalle; kiinnostuksen kohde on ilmanmuuta se, että mistä jatkossa saan palvelut ja miten? Alkuun siis 2019 alussa ja ehkä koko vuonna ei vielä paljon tapahdu, mutta vähitellen. Isoja kysymyksiä, ilman varmoja vastauksia...isossa kuvassa kuvaa nykyaikaa, kukaan ei oikeastaan tiedä mitä tapahtuu mutta, liikkeitä asioille pitää tehdä ja synergiaetua hakea. Olla rohkea kaikesta huolimatta. Sitä on myös saatu aikaan jo ja hyviä käytänteitä on tunnistettu, jaettu ja toistettu, asiakkaan hyväksi.

No muuten iltaan mahtuu monia isoja asioita, tilinpäätös vuodelta 2017, oli onnellisesti 4,6 milj.e plussaa...siihen ei hierveästi ole sanottavaa, ainoastaan terveiset että käytetäänpä rahat viisaasti...no tarmokas tarttuminen Tuusulan koulujen sisäilmahaasteisiin varmasti nielee rahat, eikä piisaakaan. lisäksi luvassa henkilöstökertomusta sekä tarkastuskertomus uudelta tarkastuslautakunnalta, mielenkiintoista, tarkkaa luettavaa. Iltaan mahtuu myös muita asioita ihan mukavasti...

Tänään sain olla tapaamassa sote ammattilaisia, puhuimme työyhteisöjen tilasta, työn kehittämisestä ja ah niin tavallisista ilmiöistä, joita meistä jokainen tunnistaa työssä. Olin siis pitämässä koulutusta kollegoille ja oli taas hyvin voimaannuttava kokemus. Jos jotain saisin tehdä kaiket päivät...tietäisin mitä.

Hei, nyt iloista ja kesäistä toukokuuta, ihanaa äitienpäivää kaikille äideille ja äidinhenkisille turvallisille ihmisille. Ja myös hyvää Sairaanhoitajapäivää 12.5, onnittelut. Muistathan somettaa ja jakaa kuvia sairaanhoitajan arjesta! #ammatistaanylpeä #mähoidan

terkuin Ulla

Kommentoi kirjoitusta.

Monenmoista

Keskiviikko 18.4.2018 klo 17:58 - Ulla

Hei Kaikille (139505 kertaa kiitos)

Tovi taas mennyt ja kevät edennyt. Itsellä myös monenlaista, olen palaillut töihin muutama viikko sitten. Huomenna tulee 2 kuukautta olkapääleikkauksesta, ja juu ei, ei ole vielä kunnossa. Melkoinen tie varmaan vielä edessä, mutta viikottaista edistymistä tapahtuu. Fysioterapia jatkuu, lähinnä ohjeita saaden ja uiminen on tullut kuntoilumuodoksi. Ja juu, on aika kipeä, mutta paikallaan olo se vasta tuskallista onkin. Eräs tuttava juuri lohdutti, vuosi taitaa mennä...näin uskon minäkin, hiljaa hyvä tulee.

Kaikenlaista muutakin ihmettelyä tässä matkan varrella on ollut, meillä taitaa olla sote huuma menossa monessakin paikassa. Ihmiset ovat hiukan takakireitä, ja jonkinlaista kilpavarustelua yksilö tasolla on havaittavissa. Myöskin kyynärpäätaktiikkaa on tunnistettu.  Toisaalta se on ihan ymmärrettävää mutta toisaalta....melkein huonoa käytöstä. Asiat ovat monessa suhteessa levällään ja ei kai kukaan tiedä mihin sitten lopulta päädytään...millainen on tuleva sote kenttä sitten oikeasti. Itsellä tuppaa tulemaan melkein sote väsymys tai ainakin tuohon edellä kuvattuun, ei ihan kaikkea voi vaan ymmärtää tai hyväksyä. Sotenkin jälkeen elämä jatkuu,eilen just leikimme ajatusleikkiä siitä millainen on uusikunta, joka soten jälkeen nousee....millaisai haasteita se tarjoaa? No,tästäkin varmasti jatkamme puhetta valtuustoseminaarissa ensi viikolla,kun suuntaamme Tallinnaan. 

Mitäs muuta, vappu on ihan just ja siitä sitten muutama viikko kesälomaan. Kevät lähenee ihan väkisin, jo se on kivaa että valon määrä on huikea. Sitä saa hymyn huulille pelkästään siitä. Itse  aion pitkästä, pitkästä aikaa olla vuorostani kesäkuun lomalla...toivotaan että aurinkokin paistaa, edes vähän.

Viime aikoina itseä on myös kovasti mietityttänyt arvot ja ihmisten toiminta siitä kontekstista, Yllättäviä huomioita tulee tehdyksi ja yllättävistä ihmisistä. Mikä sitten on huonoa käytöstä ja mikä jotain muuta, olenkin lopettanut olemasta liian kiltti, ymmärtäjä. Olen vähän väsynyt siihen...Yksinhän ei voi olla ystävä, tarvitaan aina kaksi. Ja sitten ikivanha tuttu valta, se jaksaa kummastuttaa ja joskus ihan suututtaa. En tiedä mistä johtuu,mutta joskus toisille ihmisille on vaan tärkeää saada käyttää sitä oman olon kantajana...Mutta näin on aina ollut, pitää vaan suunnata oma mielenkiinto muualle. Ajattelenkin aina, ei kiitos, samaan en suostu...monessa muussakin asiassa se pätee...tai ainakin auttaa suhtautumaan itseen, hyväksymään oman toiminnan. Näkökulman vaihto onkin aina rikasta, upeeta, kannattaa kokeilla...tehdä asioita eritavoin tai eri paikoissa....lempi lauseeni Tuntemattomasta sotilaasta Älä jää tuleen makaamaan, toimii! 

Sain myös vasta huomionosoituksen työnantajalta, tuli reipas 20 vuotta täyteen...sitä onkin huomannut miettivänsä, mitä on saavuttanut ja mihin on kyennyt? Mitä on voinut antaa? Mitä saada? Vielähän tuota olisi työvuosia jäljellä, ja paljon tekemistä, innostusta piisaa...tosin ei saman työnantajan palveluksessa kun Keski- Uudenmaan sote on ovella. Ja sen jälkeen ehkä maakunta jne.

Tässä päälimmäiset ajatukset, jälleen mielessä myllertää ja tulevaa tulee mietittyä, mistäköhän sitä itsensä vielä löytää ja millaisista töistä...

Seuraavaan kertaan, iloitaan keväästä ja kesäkin on täällä kohta.

terkuin ulla

Kommentoi kirjoitusta.

Kevät pöhinää

Torstai 22.3.2018 klo 18:22 - Ulla

Hei

Tätä kirjoittaessa istun ja kuuntelen Keski-Uudenmaan Soten näkökulmia, asiaa esittelee Nurmijärveltä K-U Soten palvelukseen siirtynyt Nurmijärven entinen sote johtaja. Olemme ison asian edessä, osa kunnista on antanut suoran vastauksen ja pari kuntaa jättänyt hiukan ovea raolleen, odottamalla hallituksen sotelainsäädäntöä. Keski-Uudenmaan sote on tällä hetkellä järjestämisvastuu alue, ja nyt agendalla on tuotannon siirtäminen vuoden 2019 alusta Keski-Uudenmaan Soteen.

Alustaja tuo selkeästi esille, sitä näkökulmaa miksi meidän alueellisesti kannattaa yhdistää palvelut, yhdistää palvelukriteerit kuuden kunnan alueella, olen samaa mieltä. Kuntalainen ei välitä, mistä palvelun saa, kuka sen tuottaa ...pääasia että sen saa. Miksi polkupyörä pitäisi keksiä uudelleen, kun se on jo olemassa...jaetaan vaan kuntien kesken yhteiset mallit. Yhdessä olemme vahvempia, suhteessa moneen mm.pääkaupunkiseutuun, joka totta tosiaan on muutakin kuin Helsinki jne. Olemme siis melkoisten muutosten äärellä.

Muutos koskee myös muita kuin kuntalaisia, iso henkilöstö on siirtymässä kuntayhtymän palvelukseen, valmistelut on jo aloitettu. mm. Hyvinkää on käynistänyt YT- neuvottelut ja muut kunnat seuraa perässä. Ensi vuoden alkuun on kovin vähän aikaa. Mitä siis liikkeenluovutus meille tarkoittaa? Tässä vaiheessa siirrymme entisin eduin uuden työnantajan palvelukseen, lomat ja palkka säilyy ensivaiheessa ennallaan. Työtä tulee varmasti riittämään kaikille, eläköitymistä kunnissa tapahtuu koko ajan, joten luonnollista poistumaa syntyy sitä kautta. Toki varmasti tulevaisuudessa osalla oma työtehtävä saattaa muuttua, mutta se on aina uusi mahdollisuus jollekin, ainakin itse näen sen niin. Myös johtaminen on uuden edessä. Kuntayhtymässä on aloitttu kolme viikkoa sitten valmistelemaan uutta tulevaisuuden johtamisjärjestelmää, millainen se taas tulee olemaan, sen kuulemme sitten. Ainakaan näin lähiesimiehenä itse en osaa asiaan suhtautua kovinkaan huolestuen, uskon että työtä riittää, tavalla tai toisella.

Kuka tästä kaikesta hyötyy? Mielestäni ennenkaikkea kuntalainen yli kuntarajojen. Jokainen meistä varamasti allekirjoittaa sen, että tarvitsemamme palvelu on tärkeä, ei niinkään se kuka sen tuottaa. Toisaalta, mikä onkaan tuskastuttavampaa kuin se, että jää ilman tarvitsemaansa palvelua, vain byrokratian vuoksi...asuin väärässä kunnassa, meillä ei sitä ole jne. Toki tässäkin mallissa on haasteita ja mahdollisia ongelmia, kuuden kunnan alue, pinta-ala on aika suuri...miten mahdollistamme palveluiden pariin pääsemisen kaikille? Mitä ovat lähipalvelut? Mikä on kunnan sen jäljelle jäävän rooli tässä, joukkoliikenteen mahdollistajana? Kutsuliikenteen tuottajana jne. Yhteydet palvelujen luo pääsemiseen tulee olla. Meillä Tuusulassakin on kunnan koko jo melko haastava, nykyisen kolmen terveysaseman tilalla tulevaisuudessa on mitä? Huolta tuottaa myös se, että kiinteistöt ja irtaisimisto sote asemilla ei siirry kuntayhtymälle, mitä niille tapahtuu ja kuka niitä hallinnoi? Kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat, niissä paikoissa joihin asioimispisteitä tulee. Entä ellei kuntayhtymä tarvitse niitä, mitä tapahtuu näille kiinteistöille? Samahan on jatkossa myös mahdollisen maakuntahallinnon tultua. Kunnissa voi yhtäkkiä olla aika monta tarpeetonta, osin huonokuntoistakin kiinteistöä, mihin ne käytetään?

On selvää, että kaikkia kiinteistöjä ei tulla tarvitsemaan, koska tulevassa sotepalveluiden ennaltaehkäisevät palvelut varmasti kasvavat, samoin e-palvelut, joten varsinaisia terveyspisteitä ei tulla tarvitsemaan nykyistä määrää. On kuitenkin tässä hetkessä hyvä muistaa, että osa väestöstä ei niitä käytä lainkaan. Heidänkin hoitonsa ja asioiden hoito on turvattava, se on myös kuntien ja jatkossa kuntayhtymän velvollisuus.

Monia asioita siis samaan aikaan menossa, moniin ihmisiin vaikuttamassa. Itse koen tämän  järkeväksi, uusi kunta ajattelu on tätä, pois omista poteroista ja palvelujen tuottamista uudella tavalla. Samaan aikaan myös avointa kustannusten hallintaa.  Se on myös yhteisten hyvien käytänteiden luomista ja niiden jakamista, jopa monistamista, myös muilla alueilla Suomessa. Sitä on siis Keski- Uudenmaan Sote, miksi jättäisimme osaamisemme kertomatta muille?. Tunnistetaan heikot kohdat, huolehditaan koko alueen kuntalaisista  ja uskalletaan tehdä yhdessä. Nähdään tässä suuri mahdollisuus, tehdään siitä sellainen. Innostaen tulevaisuutta odottaen.

terkuin Ulla

ps. 136845...vau

Kommentoi kirjoitusta.

Tuusulan kuntastrategia 2018-2021 ryhmän puheenvuoro,ole hyvä

Maanantai 19.3.2018 klo 19:16 - ulla

                                                          19.3.18

Hyvät valtuutetut, virkamiehet ja muut paikalla olevat täällä sekä verkossa.

 

Olemme tänään hyväksymässä ensimmäistä kuntastrategiaa Tuusulaan, joka on tehty pormestarijärjestelmässä, olemme siis uuden äärellä. Onko nyt hyväksyttävä strategia erilainen kuin aiemmin? ainakin se on tehty aidosti halusta kuulla ja kuunnella erilaisia toimijoita, se on tehty yhdessä. Sitä on tehty huolella ja eri konteksteissa, erilaiset ihmiset ovat saaneet jättää siihen jälkensä.

 

Onko se paras mahdollinen, en tiedä mutta tuskin, se varmasti olisi erillainen jos sen tarkoitus olisikin olla yksittäisen ihmisen tai ryhmän määräämä.

 

Kuntastrategia on kuten tiedämme, suunnitelma siitä mitä aiomme seuraavien vuosien 2018-2021 aikana tässä kunnassa tehdä. Strategian tulee olla myös paperi, josta jokaisen kuntalainen  löytää itsensä, kosketuspintansa siihen, muutoinhan se on vain sanahelinää.

 Meistä sdp ryhmänä strategiassa on onnistuttu melko hyvin, strategian jakaminen kolmeen kokonaisuuteen helpottaa sisäistämistä. Me tahdomme olla kuntana sujuva, hyvinvoiva ja vireä kunta…kuten kuka tahansa yksittäinenkin ihminen voisi haluta elämänsä olevan tällainen.

 Strategiassa korostuu yhdessä tekeminen monin osin, ja hyvä niin. Jo nyt olleet kuntalaisillat ja muut ovat olleet omiaan luomaan kuntaan osallistavan johtamisen tunnetta. Muutos on hidas ja sitä pitää malttaa odottaa, kuntalaisten luottamus siihen että me teemme heille tärkeitä päätöksiä ja linjauksia pitää tekemisen kautta näyttää. Siksikin tämä paperi on tärkeä.

  Toivon että tämä paperi tavalla tai toisella jalkautuu ihmisille, siitä tehdään kenties tiivistelmiä, huoneentaulu ja sitä oikeasti käydään läpi. Itselläni on hyviä kokemuksia mm. kehityskeskusteluissa työni kautta käydä strategiaa läpi ja pohtia, mitä se juuri minun näkökulmasta tarkoittaa.

 

Isoin haaste onkin tästä eteenpäin tähän sitoutuminen, meidän kaikkien. Ja maltti sille, että teemme näitä asioita joita olemme sopineet.

 

Indikaattoreita on paljon, todella paljon ja onkin ehkä hyvä linjata mitä painotetaan vuosittain, muutoin voi käydä siten ettei suurin osakaan toteudu. Nyt ja jos strategia hyväksytään on lähtötasojen määrittelemisen aika, ne on tehtävä ja osahan on jo olemassa, on hyvä myös linjata mitä tavoitellaan? Tosin osa indikaattoreista on melko subjektiivisia, joten tavoitetason arvioinnissa sitten jatkossa tulee olla johtopäätökset sen myötäiset.

Strategiset indikaattorit, joista haluan nostaa muutaman esille

Sujuvuus; Kuntalaisten ja yritysten tyytyväisyys kuntaan on keskeistä, vain sitä kautta voimme taata elinvoimaisen kunnan. Meillä tulee olla veronmaksajia, ja heitä pitää kohdella hyvin. Näiden kautta mm. muuttovoitto, joukkoliikenteen käyttö todentuvat. Ne ikään kuin kaikki täytyy olla kunnossa, jotta kokonaisuus onnistuu.

 Hyvinvointi; Työttömyys, ja nimenomaan rakenteellinen työttömyys ja työllistyminen, koulutus niin lukio- kun ammatillinen, on asioita joita ei tule unohtaa. Ei riitä pelkkä koulupaikka nuorella, vaan tulee olla myös edellytykset käydä sitä koulua, se on proaktiivista vastuullista kuntalaisesta välittämistä. Monet nuoret saattavat tarvita erilaisia tukimuotoja, joten oppimisen ja varhaisen puuttumisen välineet tulee olla kunnossa.  Kotona asuvat ikäihmiset, ei pelkkä ikä ja määrä vaan ennen kaikkea laatu, siitä millaista se elämä siellä kotona on? Ei pidä antaa johtaa harhaan sen luulon, että vain kotona asuminen on ainoa tavoite. On myös viisasta todeta riittävän ajoissa, milloin tarvitaan muuta ja kotona asuminen ei ole enää vaihtoehto. Ikäihmisille tuleekin lisätä palveluasumisen mahdollisuuksia joka puolella kuntaa jo silloin, kun ei vielä säännöllistä palvelua tarvita, se on inhimillistä, kestävää ja järkevää kustannusten hallintaa.

Kaikissa ikäryhmissä tulevaisuuden kunnassa terveyden edistäminen niin liikunnan, asioimisen, asumisen, liikkumisen ja ympäristön sekä harrastamisen näkökulmasta on nostettava tärkeimmäksi prioriteetiksi.

 

Vireys; tässä osa-alueessa on ehkä helpoiten mitattavat asiat, ja myös tärkeät. Ilman asukaita, monipuolisia terveitä asumisen mahdollisuuksia, työpaikkoja ja kuntalaisten kuuntelemista, osallistamista ei kunta ole houkutteleva ja vetovoimainen. Siten myöskään muut indikaattorit eivät toteudu, ei tule verovaroja.

Kokonaisuutena, tässä paperissa on koottuna koko juttu, seuraavien neljän vuoden suunnitelma siitä mihin me käytämme osaamistamme, miten me teemme yhteistyötä ja miten me uskallamme olla rohkeita, tarttua aikaan, mennä uusien innovaatioiden mukana. Kaikki mahdollisuudet onnistua meillä on nyt tässä kädessämme.

 

Kiitos kaikille meille valmisteluun osallistuneille, nyt on hyvä edetä tämän ohjenuoran mukaan.

SDP valtuustoryhmän pj

Kommentoi kirjoitusta.

Muutoksesta muuttumiseen

Sunnuntai 18.2.2018 klo 21:05 - Ulla

134568...hurja määrä latauksia,kiitos.

Hei helmikuu alkaa olla loppupuolella, hiihtoloma etelässä pukkaa päälle ja kaikille on kiire lomailemaan. Hyvin huomaa taloustaantuman helpottaneen, monet tutuista reissaa ja aika paljon lämpimissä maissa..että ei ne eurot ainakaan Suomeen jää,ja en ylläty. Kotimaan matkailu on aika kallista. Huomasitte varmaan,että esim. panda karhut Pyry ja Lumi tekivät ensi esiintymisensä, aivan ihania palleroita ovat. Mutta, eläinpuiston pääsylippu sitten pompsahti...olikohan 36 euroa aikuinen ja 26 euroa lapsi...hei, lasketaanpa...mitä maksaa nelihenkisen perheen reissu eläinpuistoon...matkat ja ruuat päälle...joten,harmillista todella ja ymmärrettävää,että lämpimät maat vie voiton. Toivottavasti kuitenkin ihanat talvikelit saa ihmiset nauttimaan myös lähiliikunnasta,jäät ja ladut ovat monissa paikoissa nyt upeassa kunnossa...sinne vaan. Ei sitä aina reissata tarvitse kovinkaan kauas. No,itselle pukkaa lomaa mutta ei ihan varsinaisessa merkityksessä. Huomenna leikataan olkapää, se mokoma jonka kanssa marraskuussa kaaduin...olikin sitten tosiaan rikki,tiedossa siis kärsivällisyys harjoituksia toipumisessa itselle ja taitaa osansa perhekin saada, No, hyvä että vika löytyi ja saadaan kuntoon,näinkään en voi sen kanssa olla. Onneksi aikanaan on tullut otettua tapaturmavakuutus, nyt se on todella tarpeen ja moitteetta on kyllä toiminutkin.Tiedossa on siis tietokonevapaata aikaa, nimittäin oikea käsi pois siis pelistä seuraavat viikot Hmm.

 Tapasin tänään erään kollegan, meillä oli hyvä keskustelu tulevasta sotesta...onnistuin bongaamaan erään työnohjaajan koulutuksen ja siitä riitti porinaa...Muutoksesta muuttumiseen...tulossa toukokuussa. Sinne on päästävä, nimittäin aihe on juuri sitä mitä olen vuosia puhunut. Pelkkä muutos ei johda mihinkään ellei samaan aikaan tapahdu yksilötason muuttumista, vasta sitten syntyy sitoutuneisuutta ja oikeaa muutosta. Oletko samaa mieltä? Keskustelimme myös mm. Sairaanhoitajien vasta valmistuneesta tutkimuksesta jossa yli 50 prosenttia hoitajista kokee, ettei saa vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Jäin miettimään mistä tuo tunne syntyy? Siitä,etten saa tehdä niinkuin haluan ja joku määrää tekemään toisella tavalla? Olisko tarpeen pohtia, miten ulkoa annettu muutos viedään arkeen? Autetaanko työntekijöitä muuttumaan muutoksen edellyttämällä tavalla vai oletetaanko,että ihmiset muuttuvat kun käsketään...jos tuo jälkimmäinen toteutuu,ei ihme että muutosvastarinta on totta. Tarvitaan sanoittaja, vierellä kulkijaa kertomaan mitä ja miten odotetaan muuttuvan. Yksinkertaista eikö? Mutta niiin vaikeaa toteuttaa, miksiköhän?

Monenlaista taas mielenpäässä ja uusia ideoita mielessä, aloitin muuten järkkärikurssin...joku tätä ihmetteli, mutta kaikelle on paikkansa ja tarpeensa...muuttuvassa maailmassa, ei siitä sen enempää tässä kohtaa...Ihanaa talvea, kevään odotusta ja kaikkea...seuraavalla kerralla sitten taas lisää.

terveisn Ulla

Kommentoi kirjoitusta.

No nyt...

Perjantai 9.2.2018 klo 20:25 - Ulla

Hei kaikille

Eilen saatiin päätökseen kunta-alan palkkaneuvottelut, jälleen ollaan saatu sopimus jonka kesto on reipas 2 vuotta. Mitä saatiin, jos jäsenistöä kuuntelee...ei mitään, jos neuvotteluissa olleita...hurjan paljon hyvää. Totuus lienee tuossa välissä, varmasti saatiin hyviä asioita,jotka pitkällä juoksulla ovat hyväksi. Ainakin isyysvapaa pidennys, sairastavan lapsen hoito-oikeuden pidentäminen ad.12-vuotiaaseen, ja mitä sitten lisää vielä. Peruskorotus on muiden kanssa samansuuntainen eli koko sopimuskaudelle varmaan jotain 3% luokkaa, eli jotain kummallekin vuodelle. Lisäksi paljon puhuttu lomarahakompensaatio tuotti sen 260€ koko sopimuskaudelle...no samaan aikaan luetaan uutisia, kuinka osinkojen jako nousee, suurten johtajien palkat nousseet rajusti, tiettyjen ammattien prosentit palkankorotuksissa tuttuun tapaan reippaita, asumiskustaanusten nousu, lääkekorvausten vähentyminen ja omavastuun nousu, bensan hinta noussut, sähkön hinta melko tapissa jne jne. Vieläkö joku kysyy miksi hoitajat ovat tyytymättömiä? Miksi he odottivat riihikuivia euroja kuukausi palkkaan? Minä en ihmettele. Olen aivan varma että kaikki neuvottelijat tekivät varmasti parhaansa, se riitti nyt tähän ja tällä mennään.  Ja ai niin, oman sopimuksen valmistelu alkoi...siis sitä ei vielä saatu, tosin soten myötä hoitohenkilöstön palkkojen harmonisoinnin neuvottelut alkavat joka tapauksessa. Mutta olisihan se hienoa, jos jonain päivänä meillä olisi oma sopimus...mutta...katsotaanpa sitä sitten parinvuoden päästä.

No, itseä harmittaa, ainakin niiden hoitajien puolesta jolla on pienet lapset, elävät ruuhkavuosia ja koko ajan on euro tiukalla. Tokihan se itselläkin on mutta onhan tilanne erilainen kun kaikki lapset omillaan ja niin edespäin. Toki,olen itsekin pettynyt mutta selviän kyllä. Enemminkin minua huvittaa aika reippaastikin postaukseni, anteeksi jos joku närkästyy...no,kukaanhan ei halua olla hankala....en minäkään, mutta olen vaan tottunut rohkeasti sanomaan sen mitä ajattelen. Onko se hyväksi...minulle...en tiedä, muille...en tiedä sitäkään.  

Se kuitenkin on ainoa keino päästä eteenpäin, käsitellä asia ja hyväksyä totuus. Se on demokratiaa ja päätösten kanssa toki voidaan elää vaikka ne ei alkuun olisikaan mieluisia. Mutta,please...ei leikitä ettei edes harmita Ja ei ainakaan pois selitetä sitä. Meillä ihmisillä on upea taito aina pois selittää asioita, hmm..

Muutenhan taas tässä kevät alkaa olla käsillä, itsellä tulossa olkapää leikkaus jota en ihan hirveästi viitsi ajatella,sen verta harmittaa..mutta,mihinkäs tässä voi kadota..eteen tulee asioita ja niillä mennään...kaikkinensa aina ajattelen,että valinnoilla on seuraukset ja jos jotain jättää tekemättä siitä seuraa jotain, ja se on niin. Itse olen jo niin paljon saanut elämässä hienoja juttuja aikaan, että kaikki mikä tulee eteen on vain lisä arvoa itselle...kaikesta voi oppia ja kaikella on tarkoituksensa...Näin viime yönä unta, jossa minulta irtosi hammas suusta...katsoin tietty unikirjaa...löysin kaksi tai oikeastaan kolme tarkoitusta... 1. Terveys on saanut kolhun...no jo, olkapää kyllä. 2. Pelkäät menettäväsi statuksesi...no juu, siis minkä...ja 3. Kuka uniin uskoo, se varjoaan pelkää...et siinä sitä valinnanvaraa...ja kyllä, hampaat on edelleen suussa.

Iloista helmikuun jatkoa ja ollaan vaan edelleen omana itsenä toisillemme...kaikki.

terkuin Ulla

Kommentoi kirjoitusta.

Kevät liikkeelle, kokousta pukkaa ja vähän muutakin

Keskiviikko 17.1.2018 klo 17:38 - Ulla / 131652 Vautsi :)

Hei kaikki taas ja ihana lumista, valoa lisävää kevään sarastusta...tulee se :)

Presidentinvaalit ovat tässä ja nyt, ennakkoäänestys alkoi tänään, varsinainen vaalipäivä sitten Sunnuntaina 28.1.2018 ja tarvittava toinen kierros 11.2.18, no nähtäväksi jää mennäänkö toiselle kierrokselle. Mitä luulet? Olisi tietysti hirvittävän hyvä, että ihmiset käyttäisivät äänioikeuttaan kun sitä kysytään, tämä on se paikka missä voi vaikuttaa ja pitääkin. Vaikka se oma ehdokas ei menisikään läpi, on jokainen annettu ääni kannanotto, sittenkin.

Yhteiskunnallisesti elämme jonkinmoista nousukautta, tai ainakin osan kohdalla. samanaikaisesti mediassa käydään laajaa keskustelua hallituksen toimista, mm. työttömiin kohdistuva aktiivimalli? Mistä ihmeessä, siinä on kyse...valitettavasti, meillä selvästi tarvittaisiin arvopalautusta suhteessa ihmisyyteen, miksikö? olen pikkuhiljaa tullut siihen johtopäätökseen, että meillä tietoisesti lisääntyvissä määrin tapahtuu kansalaisten kahtiajakoa, ihan aikuisten oikeasti. Aktiivimalli joka sinänsä sanana on hyvä, jokaista pitääkin kannustaa ja tsempata työhön, koulutukseen ja elämässä eteenpäin, mutta....ei näin, jossa kaikkia työttömiä rangaistaan samalla mitalla...jos joukossa on heitä, jotka oikeasti välttelevät töitä, tulisi heidät pongata muilla keinoin.

 No nyt kaikki työttömät laitetaan samalle viivalle...ja kaikille samalla mitalla...rangaistusta. Uskoisin, että positiivisuuden kautta saataisiin tuloksia paremmin aikaan... No, ajatellaanpa työtöntä, pitkäaikais sellaista, joka ei jostain syystä työllisty...joko töitä alueella ei ole tai on jotain muita syitä...siitä huolimatta hänet laitetaan hakemaan töitä, mahdottomiakin, pääasia että hakee...ellei hae, työttömyyskorvausta pienennetään. Ja sehän on jo pieni... lähes köyhyysrajan alapuolella...Mitä luulette, motivoiko kohtelu häntä? Saako se yrittämään lisää?

No, sitten todetaan, että muuta työnperässä, okei...suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on joko siksi työttömiä, että heillä ei ole koulutusta, heillä on olemassa oleva este työllistymiselle, alueella ei kertakaikkiaan ole töitä enää, kuitenkin siellä on näiden ihmisten juuret ja koti... työttömyyden syynä voi myös olla sairaus tms, he ovat yksinäisiä yhden hengen talouksia, pienituloisiapa hyvinkin (koska aikaa sitten on pudottu pienimmälle päivärahalle)...no mites siinä sitten muutetaan? Mistä saa asunnon? Millä sen maksaa? Miten pystyy asumaan ennenkuin kaikki talousasiat ovat kunnossa, asumistuki, takuuvuokra yms. Mahdolliset säästöthän on jo menneet elämiseen aikaa sitten, tullaksesi pitkäaikaistyöttömäksi, tarvitaan pitkäkestoinen ajanjakso, yli vuosi. Ihan kuin toiselle paikkakunnalle muuttaminen olisi tosta noin vaan juttu, haloo...mahdollistahan se tietty jonkun kohdalla voi olla, mutta epäilenpä että useamman kohdalla ei, ainkaan kovin helposti. No entä sitten kun se työ loppuu uudelleen, ellet selviydy, ellei ole riittävää koulutusta, ellei...muutatko uudelleen?. No entä sitten perheellinen työtön...muuttaako perhe mukana? entä lasten koulut? hoitopaikat? puolison työ? jne. Ihan yksinkertaista eikö vaan? Miettisikö omalle kohdalle..onnistuisiko?

On hirveän helppoa tehdä päätöksiä, ajattelematta seurauksia. Ja varsinkin, kun se ei omaa napaa kosketa mitenkään. Numerot näyttää hyvältä, on niin kovasti tehty...inhimilliset vaikutukset unohtaen.  Ja kuitenkin, niiden inhimillisten ratkaisujen kautta, meillä on hyvinvoivia asukkaita, työntekijöitä, joiden osallistuminen ja aktiivinen rooli rakentaa tätä yhteiskuntaa. Myöskin niiden hyvivoivien tulostentekijöiden lapset voivat hyvin ja kasvavat tulevaisuuden veronmaksajiksi tasapainoisessa kasvuympäristössä jne.

No, kun tätä sitten vastustetaan, ollaan heti syyllistämässä, leimaamassa työttömiä...kuten eräs istuva kansanedustaja tässä taannoin oikein mediassa lausui...ihmiset ovat tahallaan työttömiä jne. Eikö oikeasti ole olemassa kuin kaksi väriä, musta ja valkoinen? Oikeassa elämässä värejä on paljon enemmän, ja kun sen näkymän menettää ei voi kun surullisesti todeta, että paljon on menetetty. Olen tosi surullinen yhteiskunnan nykyisestä näköalattomuudesta, sateenkaaren tuolla puolen ei aarretta enää ole...koska sateenkaari on kadonnut. Aarre on laitettu omaan taskuun, muutamien parempiosaisten...Tästäkin huolimatta, ei kuitenkaan kannata lopettaa vaikuttamista, ei äänestämistä, eikä rohkeaa asioiden esille nostamista. On hyvä puolustaa omaa näkemystä, tuoda näkökulmia esille, olla rohkea, nostaa se inhimillisyys osaksi tulosta tekevää yhteiskuntaa. Ilman sitä, ei tulosta synnyt ja ainakaan itse en halua sen olevan hukassa....värit ovat hieno juttu, ne kuuluu elämään. Ja uskominen omaan asiaan on toivoa, ja toivoa ei koskaan pidä hukata, se jos jokin on kallista...lopulta kaikille.

Tänään näillä mietteillä, muistathan äänestää...se on kannanotto, ja jokainen sellainen on arvokas.

t. Ulla

Kommentoi kirjoitusta.

Vanha pakettiin ja uutta tilalle...

Sunnuntai 31.12.2017 klo 15:04 - Ulla

Hyvää Uutta Vuotta Sinulle

#suomi100 päättyy, tai siis juhlavuosi, tilalle astuu vuosi 101, jonka puolesta taas voimme Itsenäisyyspäivänä juhlamaljoja kohottaa. Tänään on myös hetki,päivä, jolloin on ehkä hitusen aikaa ja syytä miettiä, mitä kaikkea taakse jää ja ennkaikkea mitä kaikkea uutta edessä on? Elämä itsessään on kumma juttu, sitä ikäänkuin odottaa paljon, toivoo, haluaa ja kuitenkin ihan huomaamatta koko ajan, sitä on tässä ja nyt. Odotusten täyttymistä, toiveiden toteutumista, tahtomiensa asioiden ja valintojen toteutumista...aina ne eivät ole juuri niitä, jotka oikeasti olisvat sillä hetkellä mieluisia,mutta kun aikaa kuluu...sitä huomaa, että kaikella onkin ollut merkityksensä. Sen kun opimme löytämään, olemme aina voittajia. Jo aikaisemmin tuossa kertoilin,että oma vuoteni on ollut aika haastava...on ollut kaikenlaista, viimeiset vuodet, ehkä 2-3 ovat kieltämättä muokanneet minua ja elämääni...mutta,niillä on ollut merkityksensä, muutenhan minä en olisi minä. 

Vuosi 2018 onkin minulle avoin, en varsinaisesti odota ja suunnittele mitään, koitan ottaa rennosti asia kerrallaan, nauttia kaikesta siitä mitä vuosi sitten eteeni tuokaan...kaikki mitä edessä on, on tavalla tai toisella tarkoitettu....vaikuttamisen kehä,lempilapseni...voitko vaikuttaa? Voitko päättää? Jos vastaus on kyllä,keskity siihen.  Aika helpolta kuulostaa, mutta ainakin itse olen lukemattomia kertoja saanut stressaavat ajatukset, negatiivisen fiiliksen ja ärtymyksen pois, kun tuon olen muistanut ja toiminut sen mukaan, kannattaa ainakin kokeilla. Meille kaikille siis, kurkkaa peiliin....sano sinne, Hyvää Uutta Vuotta Sinä. 

Terkuin Ulla

ps. 129 762 Kiitos, sinä <3

Kommentoi kirjoitusta.

Yhteenveto...129624

Torstai 21.12.2017 klo 23:00 - Ulla

Jouluviikon iltaa kaikille!

Ihan kohta on joulu, ja se on juhla joka on meille jokaiselle erilainen. Aikaisemmat joulut, muistot, mielikuvat ja odotukset tuovat omat sävyt tähän aikaan. Nykyisin suhtaudun jouluun hyvinkin rationaalisesti,en tunnusta hössöttäväni, minulle ei joulussa ole mitään sellaista jonka on ihan pakko vuodesta toiseen olla samalla tavalla. Jokainen joulu on hyvä, sellaisena kun se nykyään on. Lasten ollessa pienempiä ja isän eläessä, toki aattona kuljimme kylästä kylään. oli tärkeää ja sen aika oli silloin, nyt asiat on eri tavalla. Läheisiä tavataan ja samalla jokaisen omaa kunnioitetaan, ja niin on hyvä <3

Vuosi on ollut todella merkillinen, minusta tuntuu että olen saanut voittaa haasteen toisen perään. Terveys on ollut koetuksella, polven leikkaus marraskuussa 2016 sävytti koko alkuvuotta, sinnikkäästi olen kuntouttanut ja kuntoutunut,pääsen lenkkeilemään koirien kanssa nykyisin aika kivasti, oikeastaan hyvinkin,joten tulosta on tullut... No, sitten molemmat jalat leikattiin kesäkuussa verenkierto ongelmien takia, niistä toipuminen on ottanut omansa, ja vielä lopulta elokuussa leikattiin kerran, epäiltiin jopa rintasyöpää mutta onneksi, se ei sitä ollut, mutta siinä epävarmuudessa oleminen kyllä söi naista,jos niin voi sanoa. Minullakin on hyvä mielikuvitus ja tietysti menin asioissa vaikka kuinka pitkälle, voit vaan arvata...Ja vielä sitten taas marraskuussa 2017 kaaduin taas, tällä kertaa olkapää...no sitä kuntoutetaan nyt, ja sisulla ja sympatialla kyllä sekin siitä, näin olen päättänyt 😂. Olen ajatellut että ensi vuonna en vietä marraskuuta lainkaan...se olisi varmaan minulle ihan hyvä juttu, vai mitä olet mieltä 😂😂👍. Eli, sanoisinko kiitos riittää, tällä erää. Päälle sitten kaikki muu elämä, työ ja muutto uuteen JUSTn tammikuussa 2017, kunnallisvaalit keväällä 2017, luottamustoimet,koulun aloitus (joka todellakin on nyt jäissä...monestakin syystä) ja ja ja monta muuta juttua...ei ihme, että tuli tunne hiukan vetää yhteen asioita. No, kaikki on mennyt omalla painollaan siten kun on pitänytkin, ja ollaan tässä...valmistautumassa jouluun ja sen tunnelmiin, aika ihanaa.

Ai niin, ehkä hienoin juttu kuluneena vuotena oli se, että 28.2.17 poltin viimeisen tupakan, minä joka aina olen ollut sitä mieltä ettei minusta ole sen lopettajaksi...vaan kun olikin, hyvä minä.

Vuoden aikana olen saanut myös paljon kokea hienoja juttuja, uusia ihmisiä, ennestään tuttuja, yhteisten asioiden jakamista, kokemuksia ja monta kaikellatavalla kivaa asiaa. On kiva olla osa jotain porukkaa, tuntuu hyvältä. Olen saanut palautetta, että olen onnistunut tukemaan ja auttamaan jotain ihmistä, hieno tunne,niin mielelläni sen teen. Kaikin puolin muutenkin, asiat on nyt ihan hyvin, joten pitemmittä tarinoita ...Joulua sinulle ja tulevaa vuotta. Olkoon vuosi 2018 meille kaikille valoisa ja antoisa, kiitos kun olet kulkenut matkassa, Arvostan ihan jokaista täällä kävijää, se on hienoa, että kiinnostusta riittää. Siitäkin voimaannun ja ikäänkuin jaan yhteisiä asioita, sekin on tärkeää.

Heippa taas ja pidetään itsestä huolta! Terkuin Ulla

Kommentoi kirjoitusta.

Vuoden viimeisiä viedään...

Perjantai 15.12.2017 klo 22:56 - Ulla

Iltaa kaikille

Viikon päästä ollaan aika lähellä joulua, rauhoittumisen aikaa. Osalle se kuitenkin on entistä työteliäämpiä päiviä, terveydenhuollossa, poliisilla, sosiaalityöllä, sillä joulu on ehkä vuoden ajoista eniten pahoinvointia esiin nostava juhla. Jo vuosia on tilastoissa todettu,että jouluna poliisien kotihälytykset ovat huipussaan. Kuningas alkoholi on monessa perheessä vierailulla, ja ihan liikaa, perheriidat ovat totta. Itku,suru,pelko ja ahdistus astuu iloisen juhlan keskelle. Turvakodit ovat ääriään myöten täynnä,suru ja itku on totta. No eihän toki kaikissa perheissä, ainoastaan niissä joissa alkoholia ei osata nauttia oikein...mutta,niitä on aivan liian monta ja ne maksavat tälle yhteiskunnalle aivan liikaa, moniksi vuosiksi eteenpäin.

Ja mitäpä sitten tekee meidän hallitus, tänään eduskunnassa on hyväksytty laki, jolla vahvemmat oluet,lonkerot ja siiderit siirtyy kaupan hyllylle...entisestään houkuttamaan ostajia. Olen hyvin surullinen, tämä hallitus on täysin kykenemätön omassa mielivallassaan kuulemaan ketään asiantuntijoita, he luulevat itse olevansa niitä, millä eväillä, kysynpä vaan?

Järjestään terveydenhuollon ja sosiaalityön asiantuntijat ovat varoittaneet saatavuuden lisäämisellä aiheutettua kustannusten kasvua kaikissa julkisissa menoissa,mutta ei...juntta meininki on totta. Puolueiden rivit hajosivat, ja äänestys tuloshan oli kaikkien nähtävillä. Olen hyvin pettynyt, hyvin surullinen. Pitkällä aikavälillä, lasten huostaanotot, perheiden paha olo, perheväkivalta jne. tulee lisääntymään, koska entistä helpompaa on ostaa se alkoholi lähikaupasta, ja viljellä päihdetuhoa koko lähipiiriin sairastuttamalla koko elinpiiri.

Saatavuuden lisääminen ei koskaan ole ollut keino vähentää alkoholihaittoja, eikä ole nytkään,mutta minkäs teet. Toivon todella,että ennenkuin tämä yhteiskunnallinen farssi loppuu, saataisiin pikaisesti uudet eduskuntavaalit koska ainakaan huonommaksi tämä ei enää voi mennä.

Etttä sellaista tällä kertaa...

t. Ulla

Kommentoi kirjoitusta.

Viimeinen kuulutus...ei kun valtuusto

Maanantai 11.12.2017 klo 16:23 - Ulla

Täydennetäänpä tätä.lisäämällä ajatuksia koko kokouksen kulusta, joka sitten kesti vaatimattomat 9 tuntia. Miksikö, no aika monella oli sanottavaa ja ennenkaikkea osalla melko painavaa sellaista. Hyvinkin mautonta ja möllimäistä käytöstä, vanha sanonta sydämmen sivistystä ei saa lukemalla tai pääsemässä aitiopaikalle vaikuttamaan...hävetti näiden tyyppien puolesta. Törkeätä käytöstä, niin virkamiehiä kohtaan kuin valtuutettukollegoitakin. No, estradi pitää jollakin yrittää saavuttaa, edes huonolla käytöksellä. Lisäksi käytettiin vaiherikkaita inttämispuheenvuoroja, varsinkin palkkio ja hallintosääntö kohdassa, sekä maanvaihto asioissa....kaipuu historiaan ja vanhaan aikaan on kova,kyllä minä niin mieleni pahoitin kun maailma muuttui jne. Onneksi asioita saatiin eteenpäin, änkyröinnistä huolimatta,ehkä Tuusula voitti sittenkin....

Hyvät valtuutetut, virkamiehet ja muut paikalla olevat sekä verkon kautta lähetystä seuraavat

Tämä valtuusto on tekemässä ensimmäistä talousarviotaan, onko siinä osattu ottaa kaikki muuttuvan toimintaympäristön asettamat vaatimukset huomioon? Osan mielestä varmasti on ja osan taas ei. Talousarviossa on kuitenkin huomioitu tulevaisuuden kuntaan jääviä tehtäviä ja niihin tehtäviä satsauksia.

Terveys- ja sosiaalipalveluje osalta olemme myös melkoisessa murroskohdassa, Kuudensote tuo uudenlaista tekemisen tapoja varmasti myös Tuusulaan. Meidän tulee kuitenkin kaikessa osallisuudessa ja valmistelussa huomioida alueemme erityisyys ja sitä kautta kuntalaisten palvelujen saatavuus. Tuusulan jokainen kyläkeskittymä tulee huomioida, palvelujen saatavuus on päätöksentekijöiden vastuulla, kuntalaisen ääni tulee kuulla. Kuudensote voi tarjota yksittäisen kuntalaisen näkökulmasta myös etua, kun asuinpaikka ei enää linjaa sitä mistä palvelun voi saada. Soten osalta kotiin vietävien palvelujen osuus tulee varmasti nousemaan, mutta ne pitää tehdä turvallisesti ja kuntalaisten tarpeita kuunnellen. Ja ennen kaikkea tässäkin kuntalaisen itsensä mukaan ottaminen jo varhaisessa vaiheessa tuo synergiaetua kustannusten näkökulmasta.

Tuusula on nosteessa, ainakin niin haluan uskoa. Nyt ja menneenä vuonna tehdyt satsaukset ovat kohdistuneet monilta osin kuntalaisiin. Kuntalaiset on haluttu ottaa mukaan, kuntalaisia on haastettu osallistumaan ja niin pitääkin. Ilman kuntalaisiahan ei tarvita myöskään muuhun toimintaan. Talousarviossa tehtävät satsaukset kohdistuvat monilta osin kasvun- ja oppimisen palveluihin. Kellokosken koulun laajennus ja tulevassa sen tarjoamat oppimismahdollisuudet ja jopa kuntarajat ylittävä yhteistyö on aitoa yhteistyötä. Tulevaisuuden veronmaksajiin satsattavat asiat on tarpeen, ja niistä olemme iloisia. Monion suunnittelun edistyminen, arkkitehtuurikilpailun eteneminen ja viiden ehdotuksen valikoituminen loppusuoralle tuo kuntaan hyvää nostetta. Monio toteutuessaan tuo yhteen oppilaat, kuntalaiset ja yhdistykset, yhteisessä toimintaympäristössä, mikäs sen parempaa.

Kampusajattelun tulemeinen kasvatus- ja oppimisympäristöjen yhteyteen tuovat tilojen käytölle uusia mahdollisuuksia, mahdollsiuuksia kaikenikäisten kohtaamisille. Kuljetaan ikään kuin ajassa mukana ja pyritään vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin.

Ensivuonna tullaan tekemään myös merkittävät investoinnit ja kunnan velan määrä kasvaa. Se sinänsä ei ole toivottavaa, mutta harkiten ja hyvin suunnitellen luo kunnalle mahdollisuuksia. Uusien kuntalaisten saaminen kuntaan edellyttää rohkeutta, palvelujen moninaisuutta. Olemme olleet muuttotappiokunta, mutta nyt meillä on mahdollisuus kääntää tämä asia. On toivottavaa, että investoinnit myös toteutuvat. Tie investoinnit, kunnallistekniikan tuominen laajasti kuntalaisten saataville on myös ekologista ajattelua, se ottaa huomioon luontoarvot ja ympäristönäkökulmat. Asuntomessut ja rykmenteinpuiston rakentuminen, kaavoitussuunnitelman kärkihankkeet luovat ne mahdollisuudet kuntaan. Tietysti olisimme mielellämme nähneet kärkihankkeissa myös Jokelan sekä Kellokosken asioita, nyt niitä ei sieltä löytynyt. Kuitenkin pääradan läheisyys Jokelassa ja lisäraiderakentaminen tällä hetkellä ovat asioita joita Tuusulalla ei ole varaa jättää käyttämättä, Jokela tarvitsee muutakin kuin peltokaaren asuinalueen. lisäksi HUS:n rakennukset Kellokoskella sairaalan alasajon jälkeen nousevat merkittävään rooliin kylän tulevaisuudessa, miten ne saadaan integroitua osaksi kuntaa, kylää?

Joku taannoin mediassa sanoi, että demokratiassa on kyse siitä että yhteisön etu menee yksilön edun edelle, näinkin se on. Mutta joskus myös yksilön hyvä palvelee yhteisön etua, meidän tuleekin nähdä kuntalaiset yksilöinä, yhteisön osana. Palvelujen saatavuutta pitääkin miettiä yksilöiden näkökulmasta. Meidän tulisikin ajatella, että meillä ei ole erityisryhmiä vaan kuntalaisia, joilla on erilaisia tarpeita. Ei ikääntyneitä, vammaisia tai lapsia, vaan kuntalaisia, joilla on eri tarpeita. Näin saadaan aikaan oikeaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuulumista.

Uusi Tuusula on ensivuonna ja toivottavasti jatkossakin kulttuurimuutos, kuten pormestariohjelmassakin todetaan. Toteutuakseen se edellyttää meiltä kaikilta osallisuutta, sitoutumista ja sovituista asioista kiinni pitämistä. Jokaisella meillä on tässä oma rooli josta pitää pitää kiinni.

Kaikkinensa valmistelun osalta kiitos asianomaisille, olemme kaikki omalta osaltamme olleet mukana valmistelussa ja osallistuneet tähän. Nyt ehkä sitten se tärkein asia, toteuttaminen. Toivottavasti jatkossa kuulemme toteutumista, vaikka osavuosikatsausten yhteydessä ja siten voimme seurata tätä.

Kiitos kaikille ja rauhallista Joulua

Valtuustoryhmän pj sdp Ulla Palomäki

Ryhmäpuheenvuoroni avasi tänään valtuuston kokouksessa käsiteltävän taloussuunnitelman, olemme Tuusulan valtuuston suurin ryhmä ja tästä syystä aloitus oli meillä. Olen toiveikas ja innostunut uuden Tuusulan luomisessa, olethan sinäkin mukana?

yt. Ulla

Kommentoi kirjoitusta.

1.Joulukuuta

Perjantai 1.12.2017 klo 23:09 - Ulla

Myöhäistä iltaa kaikille! ...128205...huikeeta

Onkin aikaa vierähtänyt tovi, kun viimeksi täällä kirjoittelin. Olkoon tämä tarina nyt joulun odotusta täynnä...

Joulu, kynttilät, lumi ja pakkanen, jotenkin niin nautin niistä. Tänään satoi taas pitkästä aikaa lunta, melko märkää mutta valkoista, luonto asettuu heti ihanaan tunnelmaan,kun lumi peittää maata. Tulee joulu fiilis, tuleeko sinulle? Meillä töissäkin hiukan hassutellaan näin joulun alla, on joulukalenteri, puhetta joulun ajasta ja myös tontun ovi ilmestyi kahvihuoneen lattian rajaan. Ihana oli kuulla ihmisten iloisia toteamuksia, liittyen joulukalenteriin ja ensimmäinen luukku sai saajan iloiseksi, tuntui hyvältä. Muuten itse asiassa syksy on mennyt kyllä melkoista vauhtia, monet viikot erinäisten kokousten ja muiden ohella ovat niin kiireisiä, että kaupassakaan ei meinaa ehtiä "oleskella" kuten ennenvanhaan. Hassua, en ole yksillekkään joulumarkkinoille vielä kerennyt, saati kerennyt ajatella joululahjoja tai muutakaan...no, meillä lapset ovat isoja ja ei yleisestikään kovin lahjoihin tuhlata. Ja palju on kuitenkin varattu jouluksi, siitä se taas lähtee. Ai niin, kävinhän taannoin Tallinnassa Martin markkinoilla, ne oli kiva kokemus Ja hyvinkin joulumarkkinat.

On ollut myös vaikuttamisen maailmassa mielenkiintoisia aikoja. Budjetti kunnassa alkaa olla valtuustonpäätöstä vailla, ensimmäinen pormestari ohjauksessa valmisteltu, Maakuntaparlamentti oli vasta, se täyttyi sote asioista ja verkostoitumisesta, oli erittäin mukavat kaksi päivää. Lautakunnan kokouksia on tiheään tahtiin, asiat etenee Kyllä vähitellen. Tuusulassa töissä oleva yhteisömanageri Kaisa, on saanut kyliin hienon pössiksen, jouluvaloja on ilmestynyt ilahduttamaan ihmisiä, muutenkin monenlaisia tapahtumia on pitkin kuntaa, ne luovat hyvää mieltä, uskoa yhteisöllisyyteen, ja ovat juuri oikeita juttuja. Myös asuntomarkkinat 2020 ovat saaneet hienoa julkisuutta sekä myöskin näkyvyyttä mediassa. Jess, Tuusula!

Sairaanhoitajaliiton syysvaltuusto oli taas viime viikonloppuna, ikävä että edelleen tulee vastaan hiukan kummallisia juttuja. Edelleen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajavaihto kesken kautta 2016 ja siihen liittyviä asioita nousee esiin. Joidenkin sairaanhoitajien toiminta on vähintäänkin mielenkiintoista,vieläkin. En edelleenkään voi ymmärtää joitakin asioita, ei vaan sovi minun maailmaani. No, joskus vaikeatkin päätökset pitää sietää ja niiden kanssa elää. Ja kun taas itse uskoo omiin päätöksiin ja ajatuksiin, voi olla hyvillä mielin. Se taas mikä erityisesti ilahduttaa, on että nykyinen puheenjohtaja joukkoineen on saanut liiton talouden tasapainoon ja sen puolesta näyttää hyvältä,upeeta Nina Hahtela ja hallitus, kiitos.

Tapasin myös valtuuston yhteydessä Tehyn uuden puheenjohtajan Millariikka Rytkösen, jäipä kiva fiilis hänestä. Jännä,kuinka joku ihminen tuntuu heti omalta heimolta, tiedätkö mitä tarkoitan? On jotenkin saman henkinen, ja hänelle on helppo puhua, luonteva olla seurassa jne. Uskon että Tehy on nyt hyvissä käsissä.

Näin joulun alla myös kaikenlaiset keräykset yms. aktivoituvat.  Suhtaudun niihin varauksella, ymmärrän että ihmiset tarkoittavat hyvää mutta julkisesti vähävaraisen etsiminen vaikka facen kautta voi olla myös loukkaavaa. Itse en siten tekisi mutta lahjoitan kyllä tarpeetonta, autan hädässä olevaa moninkin keinoin, mutta hienotunteisesti ja ikäänkuin arvokkuuden säilyttäen. Se on hyvin helppoa esim.joulupuiden kautta, yhdistysten kautta tai vaikkapa keräyksien kautta jopa vaatelahjoituksin, anonyymisti anonyymille. Voihan olla, että ajatukseni on tästä turhankin tiukka, mutta voin jotenkin samaistua niihin ihmisiin, ei ole mitenkään erityisen mukavaa julkisesti ilmoittautua vähäosaiseksi...no,onneksi joulun alla hyvä tahto on ihmisillä, se on ihanaa ja pääasia. 

Töissä riittää tosiaan puuhaa ja kiirettä, tapasin viikolla pitkästä aikaa kouluttaja kollegan ja ehkä hän virittelee taas jotain yhteistä, kiva odotus edessä Myös terveys jälleen on haastanut, kaaduin ja tällä kertaa oikea olkapää kiukuttelee. Tänään kävin fysioterapeutilla, upee tyyppi ja niin taitava manipuloimaan olkapäätä, uskon että siitä tulee hyvä. Hienoa että monenlaisia osaajia on. Ensiviikolla uudestaan, yöksi kuitenkin vielä särkylääkettä pitää ottaa Vaikka kaatumisesta on kohta kaksi viikkoa, toivotaan että hyväksi kääntyy ilman sen kummempaa.

Nyt kuitenkin joulun odotukseen, sinä ja minä...ja koitetaan muistaa ne tontut,jotka kurkkivat. Siis hyvää adventti aikaa sinulle, rakas lukija ja kiitos että olit taas. Parituhatta käyntiä taas viime mittauksesta lisää, se on hienoa, kiitos.

tonttu terkuin Ulla

Kommentoi kirjoitusta.

Upeita tyyppejä...

Maanantai 30.10.2017 klo 19:58

126181....huikea luku,kiitos mielenkiinnosta, oli se uteliaisuutta,vahinko tai todellinen tiedon halu,lukea kuulumisia täältäkin...kiitos ❤️:llä sinulle

Tänään, jälleen Maanatai...

Luin aika hyvän kirjoituksen johtamisesta. Järvenpään entinen kehitysjohtaja, nykyinen avin ylijohtaja kirjoitti aika yksilöllisenkin kirjoituksen kokemuksistaan ja johtamisesta...niin esimies, johtaja, he korkeallakin olevat ovat ihmisiä, yksilöitä, henkilöitä...on tärkeää osata inhimillistää itsensä, missä vaan...ja hän osasi,ilahdun aina sellaisesta. Samoin eräs puoluejohtaja, mies...tässä viimeviikolta osallistui pienen porukan kokoukseen puhelinlinjan kautta. Hän oli itsestä riippumatta myöhässä, keli oli erittäin huono,mutta silti hän arvotti odottavat tyypit ja tarjoutui sitten antamaan katsauksen puhelimen kaiuttimen kautta...arvostan sitä,että emme arvota itseämme johtajina, ihmisinä  toisten yläpuolelle. Jäinkin pohtimaan, mahtaako muut toimia samalla tavalla? Olen myös törmännyt toisenlaiseen käytökseen ihan melko vaatimattomallakin korkeudella...

Olen aina ollut huono näkemään ihmisen auktoriteettina, statuksensa, tittelinä,mutta erittäin hyvä näkemään ihmisenä. Me kerromme itsestämme paljon asioita, huomaamatta,vaikka ehkä kuvittelemme hallitsevamme sitä mitä meistä tulee esille, se on usein helpommin sanottu kuin tehty. Kaikki toiminta ei ole tietoista,mutta siitä voi sellaista yrittää tehdä.Miten? Olemalla oma itse, autenttinen yksilö,tuomalla esille myös se inhimillinen piirre, joka meissä on...jos uskaltaa...on paljon helpompaa mennä statuksen taakse. mutta inhimillistämällä itsemme...Se jos jokin on aitoa,rohkeaa ja autenttista. Kaikki siihen ei pysty, jo se että tunnustaa tarvitsevansa toista, tunnustaa tarvitsevansa tilaa,paikan,ajan sille että pohtii työtään, elämääkin on iso askel. Tosiaan, olen myös tavannut ihmisiä jotka eivät siihen kykene, ikävä kyllä. Itse uskon, että ihmisen täytyy kyetä aika autenttiseen itsensä tarkasteluun, jotta voi kehittyä ja kasvaa tehtävässään. Se on myös mahdollisuus saada muut näkemään itsensä. Sydämmen sivistys ei tule kirjoja lukemalla pelkästään, eikä edes pitkällä kokemuksella, vaan tarvitaan erityisherkkyyttä, intuitiota, kykyä heittäytyä mukaan. Tapasin tänään iltapäivällä palaverissa myös huipputyypin, jolle toisen kehuminen tulee ikäänkuin luonnostaan...otatko kahvia? Sulta sitten tulee noi lauseet niin helposti? Vitsi sä oot hyvä tässä...voi miten kivalta se kuulostaa, kun sen tietää että se on aitoa...Viittaamassani blogissa tuotiin myös esille työnohjaus, joka on hyvin tärkeä työn purkamisen väline...jotta uskaltaa työnohjaukseen,vaaditaan asiaosaamisen lisäksi herkkää ammatillisuutta. Uskoisin,että tämän päivän työnmaailmassa aika moni sitä tarvitsee tai jotain keinoa purkaa asioita....työn vaatimus,ajan kiire,isot muutokset, sekamelskan sietämisen keveys...johtaa herkästi uupumiseen,jopa kyynistymiseen..siihen ei tulisi arkea päästää. Huomion arvoisia asioita. Työnohjaus kannattaakin nähdä proaktiivisena työhyvinvoinnin keinona.

On merkillisen arvokasta huomata ympärillä olevat asiat. Mitä tulee paikalle, kun tulen paikalle? Tai mihin tulen käytetyksi, ollessani paikalla? Tai mihin käytän muita? Huomaamatta ja tarkoituksella...erittäin havainnollistavia ajatuksia...pysähdy hetkeksi ja käytä hetki aikaa...tule tietoiseksi, kokeile? Voi olla että havaitset aika hienoja juttuja.

Jostain syystä edellä kuvatut asiat pyörivät tällä hetkellä mielessä...luin myös aarrekaratan tekemisestä tulevaisuuteen...taidan tarttua siihen..auttaisiko se asioiden selkiyttämisessä...kokeilla kannattaa aina.

Ai niin, kausivalot...ei kun jouluvalot on viritetty takapihan pusikkoon,ne tuovat ihanasti valoa ja oikeastaan toivoa tulevasta, valosta. Kollega kertoi,että olivat alkaneet kotona jo joulun odotukseen perheen pienen pojan kanssa, koska aina jää arjen kiireessä monenlaiset jouluun liittyvät asiat toteuttamatta kiireessä kun aikaa on niin vähän...lisäkuukausi joulun odotukseen, huippuidea...ihanaa,minäkin aloin perheen koirien kanssa...hiukan minulle hymyiltiin kun tänään nakkikeiton kera kerroin joulun alkavan jo.  Ja Jo toinen asia tälle joulun odotukselle...joulupalju varattu, perinteet kunniaan...mutta,joulu ja sen odottaminen kodin pienillä asioilla on mielentila...ja nyt,juuri nyt Minä tarvitsen sitä...siis jouluvalojen taigaa...sinulle ja minulle,ollaan kuulolla :) 

t. Ulla 

Kommentoi kirjoitusta.

Vesi vanhin voitehista

Perjantai 13.10.2017 klo 7:13 - Ulla mitä ympärillämme versoo...ajatteleppa syksyä ##

Syksyä mennään...

Ja niin se sitten tuli, ihan oikea syksy...ikäänkuin vähitellen hiipii ja nyt sitten ainakin viimeinen viikko on satanut, satanut ja vielä satanut...alkaisiko jo riittää? Kyllä vaan. Eilen illalla myöhään ajaessani Hangontietä Tuusulasta takaisin Siuntioon, jossa olen siis koko viikon ollut kuntoutumassa, ajoin yhden rekan perässä ja olin iloinen,että edes hänen auton valot loistivat niin pitkälle. Vettä satoi kun ajoin Tuusulaan ja satoi koko matkan kun ajoin takaisin, samoin oli Maanatai- iltana kun piipahdin (lue 5 tuntia) valtuuston kokouksessa Tuusulassa. Kaikilla oli asiaa...ja paljon...No, siis vesisade, taukoamaton, keltaiset lehdet puissa, tuulee, pimeää, ärsyttävää jne. Vaan eipäs olekaan, pidän syksystä, ulkona on niin raikas hengittää, sopivasti ja oikeita vaatteita päälle, niin sadekaan ei haittaa. Väriloisto, ihan huikea...keltaisen kaikki sävyt, tilaa uudelle kun vanhat lehdet putoaa...ikäänkuin luomisprosessi, mahdollisuus ja tilaisuus jollekin ihan uudelle...puiden lehdettömät oksat, tuulessa tuivertavat, talven alle "tuunaamaan" ja kun kevät koittaa...uusi alku siinä. Tuolla metsässä, poluilla kulkiessa oivalsin tällä viikolla jotain...taas tai kerrankin :) :) tarvitaan "alasajo"...luonnossa, minussa, kaikessa...jotta oivallamme mahdollisuudet...niin se vain on. Ellei mikään välillä ikäänkuin katoa, emme myöskään näe uusia mahdollisuuksia joskus, ihan edessämmekin. Ajatellaan siis tuota pimeyttä, syksyä, hiukan uudesta näkökulmasta...

TYK kuntoutus on ihan juuri paketissa, upeiden tyyppien upea reissu, johonkin jonka todelliset vaikutukset varmasti kantavat pitkälle ja ikäänkuin pelmahtavat vastaan ajassa tulevassa. Kuusi viikkoa, monta tarinaa ja monta askelta eteenpäin...kai taaksekinpäin...oma oivallus jostain, se mistä en välttämättä pidä omassa tekemisessä, voikin olla se voimavara jota pitää vahvistaa...ajattele parikertaa...hyväksy vajavaisuus..hmm.matka on alkanut. Isoin oppi pysähtymiseen ja olemiseen...eilisen sanoin Itsekkäästi Terve ja Terveesti Itsekäs....sitä voi mietiskellä, mitä tarkoittaakaan minulle?entäpä Sinulle?

Opiskelut...takkuaa ja takkuaa,en edellenkään ymmärrä suomen koulutusjärjestelmää, en edelleenkään ymmärrä ettei opetussuunnitelman sitten istukaan tähän vaan tarvitaan joku vanha, en edelleenkään ymmärrä ettei se mitä alunperin sovittiin koulupäivässä enää kuukauden kahden päästä pidä lainkaan paikkaansa...ihan hullua...mutta, ehkä jonain kauniina päivänä tämä vielä valkeaa. Ikävää, meistä vanhoista 1/3 :sta lopetti...ymmärrän, oikein hyvin...huoh...Katsotaanpa vielä...

Politiikassa mennään entisin kuvioin, paitsi uusi kunta - työnalla Tuusulassakin, ja se jos jokin on hyvä...seisova vesi ei koskaan tuota ainakaan mitään raikasta ja pulppuavaa. Niin ja, olihan meillä työnantajan järjestämät Suomi 100- juhlatkin, oli kivaa ja upeeta menoa. Palasimme ajassa taaksepäin pukeutumalla vuosisadan vaihteen hoitajiksi...#mähoidan ja jne.

Näillä ajatuksilla, uuteen nousuun taas....

ps. Syksy, mikä ihana tekosyy nähdä mahdollisuus :)

t. Ulla

Kommentoi kirjoitusta.

Kiitos ja Onnea valituille

Maanantai 2.10.2017 klo 21:09 - Ulla

Hei Kaikile

Vaalit ovat ohi ja tällä kertaa äänet ei riittäneet valtuustoon saakka. Kiitos kovasti kaikille minua äänestäneille,työ jatkuu ja uudessa Tehy valtuustossa on huima määrä osaajia. Yhdessä eteenpäin ryhmä säilytti paikkansa isoimpana ryhmänä, lisäksi kätilö -sairaanhoitaja Millariikka Rytkönen sai huikean äänimäärän,yli 700 ääntä. Kukaan muu ei vastaavaan yltänyt, se lupaa meille hyvää. Tehyn uusi puheenjohtaja toivottavasti tulee olemaan ammattikollega, kolmivuorotyötä tehnyt ja ruohonjuuritason tunteva henkilö. Valtuusto on ison asian edessä ja varsinainen työ alkaa. 

Siis vielä kerran Lämmin Kiitos sinulle äänestäsi. Mukavaa viikkoa meille kaikille ❤️

T. Ulla 

Kommentoi kirjoitusta.

Äänestys on alkanut ja muuta...

Keskiviikko 13.9.2017 klo 19:02 - Ulla

Hei vaan kanssakulkijat!

Tehy vaalit, äänestys menossa 11-28.9.2017, käytäthän äänioikeuttasi, koska vain sillä on väliä. Kerro myös kollegallesi, jos olen mielestäsi hyvä valinta. Siis numero 114

                   Miksi minä? Koska Tehyn valtuustoon tarvitaan mm. vahvaa kuntaosaajaa, sote tulee joka tapauksessa ja palkkojen harmonisointi on edessä. Nyt jos koskaan on syytä pitää huolta, ettemme jää jalkoihin ja vain äänestämällä voi vaikuttaa. Hoitotyö siirtyy soten myötä maakuntiin, kuntayhtymiin ja sairaan- sekä lähihoitajien ääni pitää kuulua #mähoidan #sämaksat - asenteella mennään...0- sopimuksiin ei enää palkankorotusten suhteen tule suostua. Kiky vei suuren osan lomarahoista, työaika piteni ja sitä kautta myös työhön sitoutuminen. On oikeasti merkitystä, miten saamme teidät Tehyläiset liikkeelle, koska vain joukkovoimalla asiat voi muuttua. Muistathan Äänestää ja ehdokkaita saa äänestää koko maassa, joten Utsjoelta Helsinkiin numero 114 on hyvä muistaa :)

ps. Mieletöntä....jo 123 699 kävijää...ei sitten kuitenkaan muuta :)

t. Ulla

Kommentoi kirjoitusta.

Syksyn taikaa

Lauantai 2.9.2017 klo 19:03 - Ulla

Hei Kaikille (122 955 kävijää....huikee kiitos Sinulle, kun olet täällä).

Elokuu on vaihtunut syyskuuksi ja se tarkoittaa monia asioita, mm. syksyä. Vaikka ulkona on vielä kuulas ilma, ihana hapekas ja raikas, sienet metsässä on parhaimmillaan ja puolukoiden aika on juuri, on syksy alkanut monellakin tavalla. Kokoukset ovat pyörähtäneet käyntiin,lautakunnat ja valtuusto, liitot ja ammattiosastot, lisäksi minulla alkoi koulu...ihan totta. Olen aika monta vuotta pohtinut lähdenkö päivittämään opistotason sairaanhoitajatutkintoa AMK tutkinnoksi, mitä lisäarvoa se minulle antaisi? Sitä on pitänyt ankarasti pohtia...ja lopulta annoin periksi. En siksi,että odottaisin jotain erityisen mullistavaa, mutta siksi että saan jatkopätevyyden. Voin hakea YAMK:n tai yliopistolle jatko-opintoihin, tavoitteena tutkinto...no, onko tässä sitten järkeä,en tiedä? Onhan koko koulutusjärjestelmä vähintään mielenkiintoinen. Valmistumiseni uudelleen sairaanhoitajaksi hiukan hymyilyttää...mitähän kaikkea sillä saa....todellakin. No,opiskelu sinänsä on aina ihanaa, virkistävää ja vie kyllä kummasti omaa reflektiota eteenpäin. Olenhan opiskellut koko aikuisiän, ja tuntuu että sittenkään en ole valmis....ja en haluakaan. Tutkintoja on jo aika monta, kun työportfoliota selailee.

Opiskelumaailma sinänsä on tosiaan mieltä ja silmiä avaava, se antaa mielenkiintoisen kentän tarkastella prosesseja, ihmisten tapaa toimia. No meitä aloitti suuri ryhmä, jossa mukana kolme meitä opistotason sairaanhoitajaa, monta lähihoitajaa, jokunen insinööri ja teologikin...ammatinvaihtajia ja monenlaista. Hauskaa oli kuitenkin alkumetreillä se, että meille tarjoiltiin vaihtoehto jossa, pelkkä AMK asettaisi sinut vaativimpiin sairaanhoitajan tehtäviin...no mutta jopas nyt, tietääkseni vaativammat tehtävät eivät edellytä AMK sh tutkinto ajatusta, vaan jotain muuta erityisosaamista. Itse olen tehnyt esimiestyötä vuodesta 2006, omaan parikin johtajatutkintoa ja yliopiston työnohjaaja tutkinnon yms. ja koen kyllä tekeväni melkoisen haasteellista ja vaativaakin työtä.

Mitä tulee sairaanhoitajan työhön, palkkarakenne on kuitenkin työnmaailmassa sellainen, että sairaanhoitaja saa sairaanhoitajan palkkaa, riippumatta onko hän AMK vai ei ja niin kuuluukin olla,kunnes toisin säädetään. Vaativammat tehtävät tulevat sitten muun lisäkoulutuksen kautta. No,hakijoita Hyvinkäälle oli  lähes 700 ja sisään otettiin 35...että sillee. Ja muuten testit oli niinkuin ennenvanhaa...koko päivän ja pitkään...oli kirjallista tehtävä jopa kolme tuntia, haastattelua psykologilla ja ryhmätehtävää. No,näin Hämeenlinnassa....Helsingissä oli kuulemma kovinkin lyhyet osuudet...pitäisikö ajatella, että testattu on ja hyväksi varmistettu :) Ja nyt intoa puhkuen siihen suhtaudun. On oikeastaan hieno palata alkujuurille, lähtisiköhän sitä vaikka työharjoitteluun johonkin?

Eipä mitään, olen siis työn ohessa opiskelija ja aion ottaa siitä kaikki irti...katsotaan mitä vielä saadaan aikaan.

Politiikassa lautakunnat ovat jo käynnistyneet, maanantaina 4.9 on ensimmäinen valtuusto. Valtuustoryhmän puheenjohtajana jo muutamassa kokouksessa olen päässyt tätä roolia kokeilmaan, ehkäpä se siitä. Työssä taas alkaa huikeat pilotoinnit liittyen Keski- Uudenmaan soteen, se jos jokin on mielenkiintoista, meillä on upeat mahdollisuudet luoda kuntayhteistyötä ja erikoissairaanhoito siihen integroiden, jotain aika mageeta. On kiva olla mukana, suorastaan kutkuttaa... Sote yhtymät tulevat jollakin aikataululla kuitenkin, se on varma, vaikka mikään muu ei olisikaan. Itseasiassa yksinkertaisesti meillä ei ole varaa ylläpitää nykyistä järjestelmää, jossa jokainen tuottaa omia palveluja, eikä kyllä järkeäkään. Ai niin syksyyn kuuluu muutakin, nimittäin vaalit. Ihan pian, jo 11.9 alkaa Tehyn valtuusto vaali, olen ehdolla Yhdessä eteenpäin ryhmässä ja numerolla 114.

                   Miksi minä? Koska Tehyn valtuustoon tarvitaan mm. vahvaa kuntaosaajaa, sote tulee joka tapauksessa ja palkkojen harmonisointi on edessä. Nyt jos koskaan on syytä pitää huolta, ettemme jää jalkoihin ja vain äänestämällä voi vaikuttaa. Hoitotyö siirtyy soten myötä maakuntiin, kuntayhtymiin ja sairaan- sekä lähihoitajien ääni pitää kuulua #mähoidan #sämaksat - asenteella mennään...0- sopimuksiin ei enää palkankorotusten suhteen tule suostua. kiky vei suuren osan lomarahoista, työaika piteni ja sitä kautta myös työhön sitoutuminen. On oikeasti merkitystä, miten saamme teidät Tehyläiset liikkeelle, koska vain joukkovoimalla asiat voi muuttua. Muistathan Äänestää ja ehdokkaita saa äänestää koko maassa, joten Utsjoelta Helsinkiin numero 114 on hyvä muistaa :)

Ja ehkä elämäni suurin jännitys sai päätöksen eilen, kun lääkäri soitti. Ei pahanlaatuisia muutoksia, leikkaus onnistui ja nyt voin jatkaa eteenpäin :) Silmät säihkyy, kaikkea ihanaa tulee eteen koko ajan, kyllä elämä on vaan aika mutkaton juttu. Tänään aion rentoutua ja vaikka juoda kunnon kaffet, juhlan kunniaksi <3

Kuulasta syyskuuta T. Ulla

Kommentoi kirjoitusta.

Keskiviikko...Tiistai...ei kun siis TORSTAI

Torstai 17.8.2017 klo 1:22 - Ulla

Tiistai...keskiviikko...ei kun siis TORSTAITA 😍(120 962 x kiitos)

Kirjoitin eilen aamulla tuttuun tapaan faceen,ja toivottelin kaikille iloista tiistaita tai jotain...no valveutuneet ystävät kyllä äkkiä palauttivat minut,hei on jo keskiviikko...siis päivät autuaan sekaisin, vaikka varmasti tiesin olleeni jo 2 päivää tällä viikolla töissä. No,siitäkin selvittiin ja oikeaan päivään. Taisin olla vaan aika jännittynyt,olin menossa tosiaan asiakkaaksi....sairaalaan. Jälleen kerran terveys haastaa,itseasiassa vaiva joka alkoi jo tammikuussa...isosti välillä haitannutkin, mutta  suurin haitta on ollut mielenstressissä, sen kanssa on vaan eletty ja oltu 👍 Metsässä kuljettu ja karvakorvien kanssa terapioitu. Vielä pari viikkoa,sitten asia saa jonkinlaisen päätöksen,hyvän varmasti, siitä lähdetään. Asiakaskokemus sinänsä oli erittäin laadukas, ja sehän syntyy ennen kaikkea kohtaamisesta,kun se onnistuu ja on turvallinen, kokemuksena, ei toistuvat pistämiset suoniyhteyden saamiseksikaan tunnu missään,tai...kyllä tuntuu, mutta ne unohtaa 😂, koska se asetelma kahden ihmisen välillä on tärkein. Kohdataanko sinut arvokkaasti,vertaisesti ja positiivisesti,se on se avain. Se muuten ei edellytä lisäresurssia,eikä uusia tiloja tai hienoja välineitä...vuorovaikutus,tulinko kuulluksi,sillä aloitetaan aina, loppu on sitten osaamista ja arvostettavaa asiantuntijuutta kaikilla aloilla. Oli nyt kyseessä sitten kaupassa käynti, harrastus valmentajan tapaaminen tai  leikkaussalin lääkäri.

Tänään postasinkin myös jonkun testin yhteydessä faceen,että oma keinoni ei ole jäädä Tuleen makaamaan,milloinkaan, se ei koskaan ole ollut elämässäni vaihtoehto,ei vaan ole. Yhtä hyvin voisi sanoa,eteenpäin sanoi mummo lumessa jne. Viimein vuosi,tai oikeastaan kaksi ovat olleet ihan "hulluja", mun elämässä on tapahtunut enemmän kuin parhaimmassakin menomestassa,ja eteenpäin vaan mennään...ei voi ainakaan sanoa,ettei koskaa tapahdu  mitään...No,oikeastaan,minkäs voit,otetaan vastaan asia kerrallaan ja ratkotaan sitä mukaan. Surraan sellaista mihin oikeasti voi itse vaikuttaa ja taas ellei asialle voi itse mitään, on syytä suhtautua ihan rauhallisen levollisesti vaan. Asioilla kun on aina tapana järjestyä,tavalla tai toisella.

Kaikkea ihanaakin on ympärillä kun ne vaan näkee ja huomioi. Itsellä on huippukiva duuni, hyvät työkaverit,huiput kollegat. Mukava perhe, melkein täydellinen ukkeli ja lapset, Karvakuonot jne. Koti remontti alkaa olla loppusuoralla,pääsee viettää uusia "tupareita", niin paljon muutosta on tapahtunut. Ja hei,mulla alkaa myös opiskelut elokuun lopulla tavoitteena sitten joskus YAMK, sote haastaa myös tällaisen ikä 😳tallaajan päivittämään itseään. No,olen opiskellut lähes aina,milloin mitäkin, ensin lähdenkin neuvottelemaan koulun kanssa hyväksiluettavista opinnoista, joita varmaan löytyy, ja sitten katsotaan mitä tarvitsee suorittaa. Ensin eka vaihe ja sitten toinen. Pääsin Hyvinkäälle Laureaan, jossa aiemmatkin tutkinnot olen suorittanut. Hyvinkäälle haki kaikkiaan 688 opiskelijaa, joista 35 otettiin sisään,eli ei huano...kuten eräs tunnettu tanssitaiteilija sanoisi. Opiskelemaan ei nykyään enää mennä, sinne pyritään ja päästään. Lisäksi politiikan maailma kulkee eteenpäin, olimme vasta seminaarissa Vanajan linnassa ja verkostoitumista tehtiin, oli kiva reissu,myös asianäkökulmasta Uusi Tuusula on liikkeellä, todellakin ja...vihdoinkin 😊 

Monia hyviä keskusteluja ja avoimuutta ainakin omalta kohdaltani oli seminaarissa, tutustumista ja verkostojen luomista. Minuun ei koskaan ole tehnyt vaikutusta se,mistä kukin tulee tai mitä/ mikä kukin on, vaan se mitä sen ihmisen puheissa ja käyttäytymisessä tulee esille. Millaisia arvoja ihminen edustaa ja miten hän kohtelee muita. Lisäksi ryhmädynamiikka, sen hallitseminen ja siinä toimiminen on upeeta seurattavaa. Joskus sanomatta sanaakaan, me paljastamme ajatuksemme ja suhtautumisemme. Tuollaiset seminaarit ovat erittäin tärkeitä siitä näkökulmasta, kun kohdataan ja tunnetaan edes jotenkin toisemme,on asioiden, joskus hyvin vaikeidenkin vieminen eteenpäin joustavampaa.

En myöskään yleisesti pidä siitä,että eri konteksteissa ikäänkuin otetaan oikeus itselle käyttäytyä toista kohtaan huonosti. Nonseerataan, puhutaan jopa palturia tai ei vastata, ollaan olevinaan näkemättä jne.se on itseasiassa tosi ikävää, paha olo ja loukatuksi tai vääryyden kokeminen pitää tuoda muuten esiin, voihan olla kyse ihan väärinkäsityksestä. Ja tokihan me ihmiset loukkaamme toisiamme tahtomattamme tai tahallaan,se pitää vaan nostaa puheissa esille. Ei kenelläkään ole oikeutta olla toista kohtaan loukkaava. Tiedän, ei ole helppoa. Itsekin tunnustan helpostikin olevani sellainen, ettei vaan tule sanotuksi...sitä vaan sietää ja toisaalta äimistyy niin ettei osaa siinä hetkessä sanoa mitään. Olenkin enmmän pyrkinyt tarkkailemaan omaa käyttäytymistäni. Koska siihen voin helposti vaikuttaa, hillitä omaa sanomista tai käytöstä. Ihanne tilahan olisi että voisi sanoa ääneen miltä tuntuu...Ei myöskään mikään tehtävä tai vaikka esimiesalaissuhde oikeuta kummankaan päin käyttäytymään huonosti. Jos edes yrittää ihan joka päivä tehdä parhaansa, oppia virheistään ja myöntää oman vajavaisuutensa edellä mainittujen asioiden näkökulmista, ollaan todella vahvalla arvopohjalla, sitä kannattaa oikeasti pysähtyä miettimään. Näissä asioissa voi vallan hyvin kehittyä,itseään voi ja pitää uskaltaa kohdata myös siellä harmaalla alueella, joka ei aina ole niin mukavaa. Minullakin on aina ollut monta peiliä tätäkin varten, ja tulee olemaan, sehän tässä elämässä onkin niin hauskaa,ettei koskaan ole valmis...minkään suhteen.

Tähänkin voisi todeta,itse olen itseni luonut ja itse itseni tähän tuonut....kaikkine avoimin asioin, mutta sehän olenkin Minä, se riittää.

siis ihanata Torstaita, ja terveiset ystävälleni Merjalle, tänään on hänen syntymäpäivänsä, onnea siis 💐

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »