Hyvää puhetta ja mainetta,olet mitä puhut

Huomenta

Kun kuuntelee ympäristöä,voi todeta,että monella alalla työpaikan saaminen alkaa olla harvinaista,tai ainakin kovin nopeasti sitä ei saa, työnmaailma on ollut suuressa murroksessa. Mm. kesätyöt on tiukassa,nuoret aikuiset kertovat hakeneensa kymmeniä paikkoja.

Miten juuri minä voisin parantaa mahdollisuuksiani, erottautua? On todella tärkeää,miten markkinoin itseäni,osaamistani ja kokemustani. On myös hyvä valmistautua mahdolliseen haastatteluun,tehdä hakemus huolellisesti ja näyttää jo siinä kiinnostus työtä kohtaan. Itsensä kehuminen on joskus aika vaikeaa, mutta toisaalta hyvin palkitsevaa. Ja varsinkin, jos on saanut hyviä palautteita, ne kannattaa kerätä ihan kirjallisina vaikka CV:n sivuille. Niiden kautta itse haastattelu tilanteissa on helpompi nostaa omia positiivisia osaamisia esille.

Useita rekrytointeja tehneenä,itse kiinnitän aina huomiota siihen,miten hakija puhuu työstä? Nouseeko puheessa arvostus työtä, kollegoita ja ympäristöä kohtaan,miten kiinnostus ja aitous työtä kohtaan näkyy? Huomaan myös monissa kanavissa seuraavani samaa,vaikka työn hausta ei olekaan kysymys. Minua kiinnostaa, miten me puhumme työstä ja omasta tekemisestäkin. Osaammeko arvostaa, antaa julkistakin hyvää palautetta ja puhummeko ammattistamme arvokkaasti. Olemme jokainen oman työnmaailman käyntikortteja ja vaikka joskus kriittisiäkin asioita tulee nostaa esille, se miten niistä puhutaan on merkittävää.

Onko suhde työ maailmaan,asioihin,moniin kokemuksiin enemmän positiivisen kautta,ratkaisukeskeistä puhetta vai onko kuormitus sellaista,että tunnistaa vain haasteet. Ne toki pitääkin tunnistaa,mutta rakentavasti, se ei aina ole helppoa. Eräs kokenut työn kehittäjä kirjoittikin kysymyksen linkkarissa,Onko sinun kanssasi mukava tehdä töitä? Se oikeastaan sisältää pitkälti sen,mitä tarkoitan,mukavuus on myös avoimuutta,positiivisuutta ja yhdessä tekemistä positiivisella vireellä. Mukavuus on minulle myös arvostavaa kohtaamista ja kollegiaalisuutta, siitä jää hyvä fiilis.

Miten sitten myönteistä puhetta voi vahvistaa? Pohtimalla omaa tapaa puhua asioista? Onko se millaista? Se on myös näkökulman vaihtamista,voiko asiaa tarkastella positiivisuuden kautta? Ehkä myös pohtimalla,tuonko julkituloillani enemmän esille arvostusta vai kritiikkiä? Ehkä tärkeintä,on tiedostaa oma tapa ja sitä kautta myös, lisätä omaa resilienssiä arjessa. Koska jatkuva kriittisyys myös kuormittaa, ei pelkästään itseä vaan ympäröivää työmaailmaa myös ja miksei ihan sitä yksityistäkin ympäristöä..

Joskus päivä onkin hyvä aloittaa pohtimalla,mikä kaikki on hyvin ja miten vähän sitten oikeasti huonosti...ei aina helppoa mutta,auttaa kyllä jaksamisessa. Tänään oma työpäiväni päättyi saatuun palauteeseen, sinun kanssa on kiva tehdä töitä hissin ovella huikattuna, vastasinkin, että kiitos samoin ja tarkoitin joka sanaa. Työssä voimaantuminen nousee nimenomaan palautteista ja aidoista kohtaamisista, joiden ei tarvitse olla erikseen sovittuja tilanteita. Spontaani palaute, kiitos ja hyvä fiilis vie pitkälle..

Kysy huomenna aamulla itseltäsi, mikä minulla on hyvin? missä olen hyvä? ja mitä hyvää haluan tänään kertoa kollegoille.

Iloa pohdintoihin

Yt. Ulla