Uutta liikkeelle

Sunnuntai 14.6.2026 klo 11.29 - Ulla

Heips

Juhannusviikko alkaa huomenna, mitä ihmettä, keskikesän juhla on täällä. Toivon jokaiselle ihanaa ja rentouttavaa juhannusta, mutta sitä ennen muutama sana työhön sitoutumisesta.

Sain tuossa reilu pari viikkoa sitten iloisia uutisia, kun sain opiskelupaikan jonka muitta mutkitta otin vastaan. Työelämän Eettinen ja kestävä kehittäminen, YAMK tutkinto Diakissa....vau ja vau, hain keväällä ja ajattelin, että onpa mielenkiintoinen ja, että tuonne olisi hyvä päästä.

Olen taustaltani myös työnohjaaja ja työyhteisösovittelija, niin niitä vasten odotan koulutukselta paljon. Olen tehnyt johtamistyötä vuosia ja aina, kirkkaana ajatuksena, tehdä hyvää ja inhimillistä työelämää, turvallisten reunaehtojen sisällä. Koska vain sillä, että otamme itse rohkeasti arjen haltuun ja olemme itse sen toiminnassa keskiössä toinen toisellemme, voidaan asioita parantaa. Olemalla inhimillinen ja arvostava ihminen ihmiselle, voi työelämässä saavuttaa isoja ilon aiheita. Toisaalta aina ei kemiat ja asiat kohtaa, mutta sekin kuuluu ihmisyyteen. On myös tärkeää silloin olla avoin ja rohkea viestinnässä ja kohtaamisessa.

Maaliskuussa hakua edelsi kirjallinen tehtävä Tutkimusmenetelmä opintokurssista 2 op sekä kenties jo tulevan opinnäytetyön aiheen pohdinta ja tukimusmenetelmä vertailu.  Itse nostin aiheeksi Työntekijäkokemuksen tunnistamisen ja hyödyntämisen, nimenomaan heidän kohdallaan, jotka sitoutuvat työantajaan kaikista haasteita huolimatta. Tässä ajassa ja hetkessä työnantajat tarvitsevat heitä, meillä on huikeita ammattilaisia, jotka myös pysyvät työssä, tekevät tulosta ja ovat sitoutuneet siihen. Vaikka kaikki rakenteet horjuvat, talous on tiukka ja tehtävien uudelleen järjesteleminen on arkipäivää. Heidän resielinssinsä kestää, ja se on todella tutkimisen arvoinen asia.

Mistä se syntyy? Mikä siihen vaikuttaa? Onko jotain, jota emme ole vielä nähneet? voimmeko löytää lisää veto- ja pitovoimaa? Minä uskon, että voimme ja sitä haluan kyllä tutkia, hyödyntää arkeen ja innostaa ihmisiä etsimään sitä omasta työympäristöstään ja ennenkaikkea omasta tekemisestään, mikä minua sitoo täällä? Sitä olisi hienoa tunnistaa ja nostaa esille, koska kokemusten jakaminen on arvokasta. Mistä syntyy se työn flow, joka kestää?

Kirjoitin alku esseehen eettisen pohdinnan osioon mm. Työelämän eettinen kehittäminen on arvo, joka tunnistetaan työelämän muutosmyllerryksessä Hyvinvointialueiden pienevät resurssit edellyttävät samanaikaisesti henkilöstö suunnittelussa eettistä ja kestävää arvopohjaa. On tärkeää tunnistaa ne työntekijät, joiden sitoutumisen aste on korkea ja joiden tekemästä työstä työnantaja saa parhaan mahdollisen tuoton. Heidät, joiden varaan voidaan rakentaa muuttuva työelämä ja palvelutarjotin. On tärkeää myös tunnistaa potentiaalinen ja kyvykäs henkilöstö, joka haluaa sitoutua työnantajaan. Osaamisen tunnistaminen, sen kehittäminen ja tulevaisuuden tarpeiden tunnistaminen yhdessä henkilöstön kanssa on avain tulevaan hyvään työelämään. 

Hyvinvointialueilla on kehitetty monia uramalleja, työtä tukevia osaamispolkuja ja palkitsemismenetelmiä tunnistaa osaajat ja työstään hyvin suoriutuneet tekijät. Lisäksi on yhdenvertaisuus ja tasa-arvo suunnitelma, jolla halutaan turvata henkilöstön tasapuolinen kohtelu. Tutkimuskysymykset ovat vielä jäsentymättömiä, mutta niiden selkiytymisen avulla voidaan tuottaa hyvinvointialueen työntekijäkokemuksesta sellaista tunnistettavaa osaamista, jonka avulla saadaan vahvistettua entisestään veto- ja pitovoimatekijöitä.

Lisäksi tuli tehdä motivaatio video, jossa vielä tuli kuvata kiinnostusta ja mahdollisuutta opiskeluun työn ohella. Olen täysin vakuuttunut, että arjen reflektio pinnassa pystyn hyödyntämään monia asioita, ihan sielä arki kokemuksesta. Siis uutta kohti, on kyllä iloinen juttu.

Iloisia innostavia asioita sinunkin arkeen, on ne mitä vaan, lepoa, lomaa, työtä tai muuta.

Kesäterkuin Ulla