Kevät,jess...ja vaalit

hei

Tänään kävellessäni naapuri kunnassa, iloitsin kovasti, kun huomasin valkovuokkojen putkahtaneen metsiin, niin ihanaa, aidon kevään tunne. Jo lupaus kesästä ja lämmöstä. Voi miten iloitsen siitä. Kesä tuo jotain uutta, toivoa ja iloa arkeen, lämpö, aurinko, hymyilevät ihmiset ja rento olo...jokohan me ihan hiukan voidaan ajatella nauttivamme siitä? Olisiko korona vähitellen hellittämässä? Voi miten sitä toivon....

Tänään oli valtuuston kokous, ja jotenkin kokous sai minut haikeaksi. Tokikin vaalien lähestyminen tuo kaikkeen omat näkökulmat, mutta siitä huolimatta, mihin olet menoissa Tuusula? Mihin pysähtyy kehitys, jonka eteen on tehty vuosia töitä? miksi lupaukset, jotka yhdessä olemme valtuustona tehneet, ovatkin yhtä äkkiä ihan tyhjää? Mihin hävisi se yhteinen tahtotila, joka uutta tuusulaa rakentaessa neljä vuotta sitten oli Ja oli vielä ehkä viime syksyyn saakka.  Miten kuulen keskusteluissa vain tyytymättömyyttä siihen ja tähän, kaikki on huonosti...ei ole, ei minusta... Minä näen paljon hyviä asioita ympärilläni,olenko ainoa? En kai...

Miksi yhtäkkiä isotkin asiat pitää tuoda uudelleen päätöksentekoon? Miksi kaikki onkin yhtäkkiä huonosti, Te ja Me Päätettiin ne asiat. Mitä se kertoo kyvystä sitoutua ja tavasta tehdä päätöksiä, ellei niitä sitten pidetä. Mitä ajan ja rahan hukkaa se onkaan... Mihin me unohdettiin jo mm. yhteinen osbu? Yhteiset asiat, joita on saatu ja haluttu saada aikaan? Virkistysalueet, lähiliikuntapaikat, uudet kouluhankkeet, päiväkodit, yhdessä tekeminen monin tavoin? 

Onko se vain vaaleista johtuvaa vai voimmeko ihan oikeasti olla niin eri mieltä, niin kaukana toisistamme?

Kyläkoulu keskustelu, kerran vielä... nousee myös koko ajan esille, kustannukset ja koulut, kukaan ei puhu opetuksen laadusta? Lasten tasavertaisesta kohtelusta? Oikeudesta osallistua ja saada yhtä laatuista opetusta, jotta pärjää tulevassa. Onko kyläkoulu, vain kylää varten vai halutaanko aidosti kantaa huolta meidän tulevista veronmaksajista? Miten ikinä koulu, jossa on luokkia 1-4 ja yksi opettaja, voi olla samalla viivalla 1luokka/ 1 opettajan kanssa. Entä lasten elinympäristö, päivähoito ja ystävät, onko oikein,että koulu muuttuu vain siksi? Kysyykö kukaan lapselta mitään? Mitä hän haluaa?

Minä kysyin, aika monelta. Jo kauan sitten koulunsa käyneiltä, miltä tuntui mennä isoon kouluun? omilta lapsiltani, joista osa kävi enemmän ja osa vähemmän Linjamäen koulua, miltä tuntui mennä isoon kouluun? Nyt koulussa olevilta ja vähän aikaan sieltä pois lähteneiltä ja tulevilta perheiltä, jossa lapset ovat vasta pieniä. Lähikoulua pidettiin ihan hyvänä, mutta, lasten saama opetus? Oppilashuoltopalvelut? Mahdollisuudet valita valinnaisia aineita? Ryhmäytyminen? Ystävät jo päivähoidosta? Monen aikuisen turvallinen maailma? Jne. Kunnioitan ja arvostan niitä vastauksia, sen rinnalla tietysti oppilaskohtaiset kustannukset ja opettajankin oikeus hyviin työolosuhteisiin olivat tärkeitä näkökulmia. Päätökset perustuu usein faktaan ja niin pitääkin. Ne ei aina ole helppoja ja niitä pitää pohdiskella monesta näkökulmasta. Sitä se päättäjän rooli on. No, nähtäväksi jää, aukeaako tämäkin päätös vielä.

Edelleen toivon, että oppisimme näkemään myös sen hyvän, jota olemme tehneet ja josta voimme olla ylpeitä, seuraava valtuusto sitten jatkaa valitsemallaan tiellä.

Näihin ajatuksiin tänään

yt. Ulla