Elokuu menossa...

Torstai 4.8.2022 klo 10:11 - Ulla

Heips

Laitanpa tännekin Linkedin postaukseni, tutusta aiheesta, sotealan kriisi on käsinkosketeltava...

Mieletön vuosi...sote on kriisissä, päivystykset sakkaa, koko ketju ruuhkassa, uutiset aiheen ytimessä...Puhetta on, tehdäänkö tekoja? Helpottaako syksy? Ei. Entä onko syynä kesäaika? Ei.  Osataanko nähdä metsä puilta? Ei. No mitäs sitten, ajattelen itse seuraavien steppien kautta, asian korjaamista.

1. Palkkaus kuntoon, maltilliset korotukset, muut työsuhde-edut. Uskon että kokonaisuus ratkaisee, korotetut palkkiot peruspalkkaan. Nehän kuluu jo nytkin jokatapauksessa.

2. Työolot kuntoon; Osallisuus, henkilöstö mukaan kehittämään työtä. Valtaa ja vastuuta. Yhteisöohjautuvuus toimii.

3. Johtaminen kuntoon; riittävät resurssit johtaa, työn jakamista myös esimiestasolla. Osaaminen ja tasavertaisuus, kaikilla samat säännöt. Rohkeutta johtaa, myös tiukassa paikassa.

4. Tukipalvelut kuntoon, kriittinen arvio siitä, kuka tekee ja mitä? Hoitajat hoitotyöhön, työllistämällä tukipalveluihin henkilöstöä.

5. Avoin yhteistyö, kaikkien kesken.

Alla oleva mahtava ajatuslausuma, lainattu kaverilta, kiitti Liilli, niin ytimessä.

Ei sanoilla...vaan teoilla.

Ei mielipiteillä...vaan omalla esimerkillä

Ei minä...vaan me

Nyt tehdään hyvinvointivaltion historiaa, ellei asiaan puututa rakenteellisesti ja kokonaisvaltaisesti, näihin talkoisiin tarvitaan meidät kaikki. Historiallinen hyvinvoinninalasajo on käynnissä, voimmeko enää rintarottingilla todeta olevamme Terveydenhuollon- ja lääketieteen malli maa? Pahaa pelkään.

yt. Ulla 

Täällä

Tiistai 12.7.2022 klo 10:35 - Ulla

Hienoa, Sinä täällä!

Käyntejä kotisivuilla:246576 kpl

Hei siis, kiitos.

Kuukausi, hiukan yli mennyt edellisestä,mutta nyt täällä taas.
Loma vol.1 melkein lopussa, kolmas viikko menossa ja ensiviikolla töihin. En tiedä muista, mutta itsellä loma saa aina aikaan epävarmuuden tunnenmyrskyn, oikeastaan kaikkea mitä olen tehnyt ja kaikkea mitä aion tehdä kohtaan, pyörittelen uudelleen mielessä...niin nytkin.

Toisaalta vaikka työasiat ovat todella olleet pois mielestä, silti mm. sote asioihin törmää vapaallakin. Savonlinnan torilla istuessa kuuntelin väkisinkin sivusta ajatusten vaihtoa, sote henkilöstö pulassa painiskelevien ihmisten kesken...se kirvoittikin kirjoittamaan linkedeniin ja jopa paikallislehteen tekstiviestipalstalle. (Tänään sainkin heti palautteen samalla palstalla, että "sopiva puoluetausta ei takaa esimiehen pätevyyttä"...en ymmärtänyt yhtään tuota ja nimimerkillä, kuinkas muutenkaan. ) No, vaikka olenkin itse politiikassa ja esimies, ei tuo postaus liittynyt siihen mitenkään, vaan huoleen, hyvän huomaamisesta. Ja jos kommentti oli jotenkin minulle tarkoitettu henkilökohtaisesti, valitettavasti sitä en ymmärtänyt. 

Ainahan mm. yhdistyksissäkin käydään keskustelua siitä, että ihmisiä pitäisi saada lisää jäseniksi ja heitä tulisi houkutella erilaisin keinoin, samaan aikaan olemassaolevat pohtivat, mitä saavat jäsenyydestään, näen tässä työnmaailman sote henkilöstötilanteessa paljon samoja piirteitä.

Ohessa kannanotto: Lomaa takana tovi,aikaa pohtia ja ihmetellä... Sote alan henkilöstöpulasta puhuu kaikki,siihen törmää myös kesäpaikkakunnilla,paikallislehtien sivuilla,kahvilapuheissa. Erilaisia kannustimia on ilmassa,paljon puhutaan alalta lähtevistä,houkuttelemisesta takaisin,palkoista,työoloista yhteisöistä...Tärkeää on huomata myös alalla pysyneet,olevat,töitä tekevät, eihän unohdeta heitä? vähän niinkuin järjestöissä jäsenyys,uusia kaivataan,mutta entä olevat? #työstäänylpeät #hoitotyö #alaonaitovalinta #sydämellä

Tulijoita tarvitaan, ehdottomasti ja paljon, mutta entä ne pitovoimat? mikä saa ihmisen sitoutumaan? Miksi ei lähteneet ovat pysyneet? Ollaanko siitä kiinnostuneita? Tiedän, että sitä on kysytty, mutta annetaanko sille arvoa? Kannattaisi antaa, koska jokinhan sen aikaan saa. Heitä on myös yllättävän paljon. On tärkeää hakea tulevaisuuden ratkaisuja ja samaan aikaan kiinittää vahvasti huomiota olemassaolevan ylläpitämiseen. Ei siihen ratkaisuna ole yksi tai kaksi asiaa, niillä varmasti on merkitystä, mutta tarvitaan kokonaisuuden näkemistä ja samaan aikaan katse kohti tulevaa. Tästähän on kuntapuolella puhuttu todella paljon, otetaanhan samat termit käyttöön myös työelämässä? Oli sitten kyseessä suuri tai pieni työnantaja, jostain syystähän sitä on siellä ne hyvät tyypit, eikö? Niinhän sinäkin olet pysynyt.

Kaikkinensa palaten tuohon tehtyyn tai tulevaan tekemiseen ja sen synnyttävään epävarmuuteen, moni asia on kyllä vahvistunut tässä ihmetellessä. Pidän sitä, tietynlaisena itsereflektoinnin mahdollisuutena, myös rauhassa ajatella, miten on ajatunut johonkin? tai miksi on pyydetty mukaan? Mitkä ovat ne itselle tärkeät vaikuttimet, että on mukana? Niin arvokasta. Juuri luin jostain, että loman yksi tärkein tehtävä on aikaa ajatella ja ihmetellä. Siksi sille tulee jättääkin tilaa, kaikkien suunnitelmien ohella. Ja se, mikä on kytenyt mielessä pitkään vahvistuu itsellä vaan, mahtavaa pohdintaa, hyvä minä.

Yhteiskunnassa myös eletään todella kummallista aikaa tällä hetkellä, Euroopan tilanne saa huolestumaan ja aidosti taloustilanne tulevassakin pohdituttaa varmasti kaikkia tasoja. Elämisen kustannukset, työlllisyys ja tänään uutisoitu mm. mahdollinen energiavaje ensitalvena mietityttää, ollaan uusien asioiden edessä kaikin tavoin. Ei ole olemassa valtakunnan politiikassa helppoja ratkaisuja kenellekään, josko paikallistasollakaan. Ensikeväänä on myös eduskuntavaalit ja niidenkin osalta vauhti kiihtyy, millaisia ratkaisuja tullaankaan näkemään? Eniten itseä tietysti kiinnostaa hyvinvointialueiden valmistelu sekä käynnistyminen vuoden 2023 alusta, myös meidän alueella valmistelu on vauhdissa. Sitä silmälläpitäen, ne pitovoimatekijät on tärkeä tunnistaa ja pitää kiinni. Me tarvitsemme yhä enemmän palveluita väestölle, niiden sujuvuus pitää taata ja saavutettavuudelle täytyy saada painoarvoa lisää.

Eli kokonaisuudessa syksyä ajatellen, työ ei ainakaan vähene kenelläkään, päinvastoin, mutta pidetäänhän mielessä hyvä, vahvistetaan sitä, koska mitä enemmän niin teemme, sen enemmän saamme rakennettua uutta, yhdessä. Polkupyörähän on jo keksitty, tuunataan vaan yhdessä uutta mallia.

Kokeilen muuten jälleen avata kommentointi mahdollisuuden näihin ajatelmiini.

Iloa sun heinäkuuhun yt. Ulla

Muutetaan maailmaa...

Lauantai 6.3.2021 klo 10:00

Huomenta

Kaunis pikkupakkasaamu, kevät on jo täällä, sen huomaa tuoksusta ja valosta, ihanaa, mielikin virkistyy. Muuten elämme aika haastavia aikoja, covid tilanne on huonontunut, paljon. Suomessa todetaan nyt n.700 tapausta päivässä, sairaalat alkavat täyttyä ja aihetta huoleen on. Tänään pohditaan kuntavaalien siirtämistä kesäkuulle, tai syyskuulle, se on jälleen osoitus toimivasta kriisin johtamisesta Suomessa. Se kertoo rohkeudesta, vastuullisuudesta ja kansalaisia ajattelevasta huolenpidosta. Niinkuin demokraattisessa yhteiskunnassa tuleekin olla. Puolueista kaikki ei ole tätä mieltä, itse henkilökohtaisesti olen, ehdottomasti. Koska äänioikeus on arvo, sitä tulee voida käyttää turvallisesti. Lisäksi kansalaisten tarpeeton vaarantaminen ja kokoontumisten rajoittaminen on tärkeää nyt. Itse ajattelen, että vaaleja ei voida terveysturvallisesti nyt toteuttaa. No, päätös siirtämisestä aiheuttaa monia asioita, mutta siltikin, ihmistä suojeleva korona tilanteen hoito, on edelleen arvovalinta jonka Suomi on valinnut. Siitä olen erityisen ylpeä ja iloinen.

Eilen myös muistettiin maanlaajuisesti nuoreen kohdistunutta väkivaltaa ja siitä seurannutta kuolemaa, sytyttämällä kynttilöitä eri paikkoihin. Itse kävin Jokelan Uurnalehdossa viemässä kynttilän. Kiusaamisen vastustaminen on meidän kaikkien asia. Myös väkivaltaa ei tule hyväksyä, meidän kansalaisten on kaikkien kannettava tästä yhteisvastuu. Jokaisen tulee puuttua niin fyysiseen kuin verbaalisen kiusaamiseen, sitä havaittuaan. Meidän tulee varmistaa esim. kouluissa,opettajilla yms. on riittävästi keinoja puuttua, kiusaamisessa tulee olla nollatoleranssi. Lisäksi tarvitaan rohkeaa johtamista, asioihin tulee puuttua,kun ne huomataan.

Peräänkuulutan myös meidän aikuisten käyttäytymistä somessa ja muualla, millaista mallia annamme omalla, puheenlamme, käytöksellämme. Voimme olla hyvinkin eri mieltä asioista, mutta sen voi myös tuoda esille monella tapaa. Ei tarvitse olla ilkeä.

Se miten toimimme, on arvovalintoja, joihin meistä ihan jokainen voi vaikuttaa omalla kohdallaan. En voi päättää muiden käyttäytymisestä tai sen muuttumisesta, mutta omastani voin. Lisäksi päättäjänä voi olla vaikuttamassa siihen, että resurssit ja keinot ovat saatavilla tarvittavilla tahoilla. 

Tämä aika on merkillinen, kun mietin ympärilläni tapahtuvia asioita, jaksan ajoittain ihmetellä sitä, kriittisyyttä joka ympärillämme kumpuaa. Toisaalta, tiedän, että ihan jokainen on väsynyt tähän yhteiskuntaa ravistelevaan tilanteeseen, koronauupuminen on läsnä, se on inhimillistä, mutta siitä syystä juuri, meillä päättäjillä on erityinen vastuu luoda uskoa muihin.

Olen usein saanut hyvää palautetta siitä, että jaan somessa positiivisia ajatuksia, kuvia ja iloa, se on minulle tietoinen valinta. Se auttaa minua itseäni ja toimii muistutuksena jaksaa katsoa asioita ilon ja hyvän kautta. Se auttaa ehkä lukijaa myös juuri siinä pahassa kohdassa, muistamaan jotain hyvää ympäriltään. Ja luo voimaantumista hetkeen.

Se on myös tietoinen valinta sille negatiivisuudelle, jota ympärilläni jotkun välittää, ajatellen, että se on sitä mitä kuntalaiset haluaa kuulla. Jos näkökulma on se, että kaikki on huonosti ja surkeaa, voisiko sittenkin lähteä hyvän kautta? Kaiken lisäksi se ei ole edes totta, tulisi erottaa mielestäni, onko asiat huonosti minun mielestäni, koska oma näkemykseni ei mennyt läpi vai onko asiat oikeasti huonosti, kaikkien kannalta? On toisaalta inhimillistä ajatella minä näkökulmasta, mutta se ei ole meidän päättäjien tehtävä.

Meidän tulee huomioida asiat isossa kuvassa, on melko kummallista nostaa keskusteluun se että juuri minä, me, emme jotain saaneet yksityisenä ihmisenä, siis päättäjän roolissa toimiessaan. Silloin mielestäni ollaan hyvin helposti menossa väärään suuntaan, päättäjän näkökulmasta, jota me kuitenkin edustamme esim. valtuutettuina. Se on sitten eri asia, mitä puhumme yksityishenkilöinä yksityisissä tilanteissa, itse yritän olla tämän kanssa hyvin tarkka, edustan valtuutettuna heitä, jotka minut äänestivät valtuustoon 2017. 

Meillä Tuusulassa on monia asioita hyvin, paljon on vielä tekemistä mutta paljon on myös hyvää, eikö vaan? Voisiko poliittiset ryhmät, nostaa niitä hyviä asioita, joita tällä kaudellakin on saatu aikaan? Voisiko kehittämistä viedä hyvän kautta, jotain olemassa olevaa muokkaamalla aina vaan paremmaksi? No,nyt joku ajattelee, että ei voi, näin poliittinen johtaminen ja järjestelmä toimii, on aina toiminut, eikä sitä voi muuttaa.

Olen eri mieltä, tästäkin, voi muuttaa, jos halutaan. Vanha totuus siitä, kuka haluaa muutosta? Kyllä, kaikki haluaa. Kuka haluaa muuttua? Hmm.kysy jotain muuta, ei koske minua...

Mutta, tämänkin voi laittaa romukoppaan, tarvitaan vain rohkeita ihmisiä, jotta maailma muuttuu. Minä osaltani haluan olla sellainen, ja tuoda esille, kirjoituksiin rohkeita ja aika epäpoliittisiakin kannanottoja, ajatuksia ja mietteitä. Ja silti, olla vahva päättäjä, seurata arvojani ja olla rohkea.

Joten siis jatkakaamme muuttamista ja muuttumista, kuntalaisten, kanssakulkijoideni parhaaksi, tule mukaan ❤️

Muutos on asenne, huomaa hyvä, ole rohkea, uskalla sanoittaa, arvosta olemassaolevaa, tunne arvosi, ole mukana, älä anna periksi, mukana ollaan.

ps.olin keskiviikkona mtv uutisten suorassa aamu lähetyksessä, kertomassa Sairaanhoitajien vaikuttamismahdollisuuksista omaan työhön tai niiden muuttamisen tarpeesta,sekin voidaan muuttaa, jos on riittävästi tahtoa.

yt. Ulla 

Kunnan keinot koko valtakuntaan

Maanantai 1.2.2021 klo 7:06 - Ulla Palomäki

Osallistava budjetointi

Tuusula on alueen kunnista etunenässä ottanut pormestarimallin myötä käyttöön osallistavan  budjetin. Myös muut alueen kunnat ja kaupungit ovat tähän heränneet. Vuosittain varataan 100 000€ sille, että kuntalaiset saa nostaa esille kehittämishankkeita, niitä sitten ideoidaan ja jatko jalostetaan yhdessä, kunnes äänestyksen kautta parhaimmat valitaan. Joku voi ajatella, että se on merkitykseltään vähäistä, mutta silloin kun alueelle tulee lähiliikunta tms. Mielen virkistystä aiheuttava paikka, tila, mahdollisuus, se nimenomaan ilahduttaa kuntalaisia. Meillä on jo monia niin Pohjois-Tuuuslassa kuin Etelä-Tuusulassa kohteina. Viikonloppuna juuri kävin Sarvikalliolla ulkoilemassa, ja voi kuinka mukavaa olikaan kuljeskella lähiluonnossa. Sarvikallio taitaa kuulua muuten kunnan tahtoilaan tuottaa liikunta-ja virkistyspaikkoja, mutta esim. Fjälbön nuotiopaikat, Jokelan ikäihmisten liikunta välineet ja Kellokosken Rivieran uimakopit, ovat osoituksia siitä, että hyvää on saatu aikaan kuntalaisia kuunnellen. Nyt ilokseni luin Heasarista, että mm. ulkomailla valtiot ovat alkaneet pohtia ja hiukan käyttääkin tätä. ” sopisiko siis osallistavaa budjetointia kokeilla myös kansallisessa ja Euroopan unionin päätöksenteossa. Tämä tukisi kansallisen ja EUtason päätöksenteon demokratisointia. Esimerkiksi Portugalissa menetelmää on käytetty kansallisessa maatalous-, kulttuuri- ja tiedepolitiikassa. Kun kansalaiset saavat itse ehdottaa ja valita rahoituskohteita, se tuottaa hyviä ideoita ja lisää luottamusta poliittisiin instituutioihin. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että kokeilut ovat selvästi rajattuja ja niihin haetaan ehdotuksia aktiivisesti kaikista kansalaisryhmistä. Osallistuva budjetointi ei ole vaaleihin perustuvan demokratian korvike vaan sen vahvistaja.” HS 1.2.21. Aika mielenkiintoista ja kannatettavaa.

Kuntatason toiminnassa onkin elementtejä nostaa suoraan valtiotasolle, eikä aina päinvastoin. Tätä kannattaa kyllä miettiä, iloinen siis Tuusulankin etukenosta,tässäkin asiassa. 

Pakkasaamu terveisin Ulla