Resurssit loppuu...

Hei

Täällä taas, loma viikko puolivälissä ja huikeita juttuja taas tehty. On laiskoteltu, oltu vaan, luettu, syöty hyvin, reissattu ja nukuttu...siinähän ne loman tärkeimmät tehtävät on, eikö vaan.

Vaaliviikko lähenee loppuaan, sunnuntaina varsinainen äänestyspäivä, joko äänestit? Minä toimin jo hyvivssä ajoin ennakkoon, annoin ääneni Emmeli Peltoselle (sd.), nuori, tulevaisuuden ihminen, sama arvo maailma ja ihmisen asialla. Ne ovat minulle tärkeitä asioita. Eilen kuuntelin pääministeri vaalitenttiä, linjat tuli selväksi. Kolme isointa oli paikalla.  Se mikä ihmetytti, Sanna Marinin piti pyytää anteeksi Petteriltä, voi hassuus sentään, oikeasti... no Sanna pyysi, mutta siltikään ei periksi asia kysymyksissä, eikä pidäkään. No se vaaleista...sunnuntainahan se nähdään, miten Suomi makaa seuraavat neljä vuotta ja mihin kyytiin päästään. Leikkauslistalle? Pudotuspeliin? vai Tasavertaisuuden linjalle, ihmisestä riippumatta?

Viime viikonloppuna piipahdettiin Lappeenrannassa, lauantaina oli sairaanhoitajien kevätseminaari verkossa. Kerkesin olla hiukan aamupäivästä mukana. Tärkeintä ehkä oli jälleen ääneen sanottu SAIRAANHOITAJA pula, joka koskettaa monia muitakin maita, Ruotsin sairaanhoitajista pj kertoi, että myös heillä tilanne on vaikea. Suomessa vaje on heti 16 600 sairaanhoitajaa, pelkästään Uudellamaalla 6000...aika hiljaiseksi vetää. Toinen uutinen viikolta, henkilöstövuokraus firma Seure käyttää jo alihankkijoita, eli saadakseen resurssia, pitää toimia kuin konsanaan muilla aloilla...  Meille on luotu kolmannen toimijan markkinat terveydenhuoltoon, siihen alaan, jossa ihmisestä välittäminen, hoitaminen ja hyvinvointi terveydellisesti on tärkeintä? En edes uskalla ajatella mitä tästä tulee seuraamaan, uskallatko sinä tai miten tästä päästään ulos? Vai päästäänkö? 

Olen aika hämmentynyt kokonaistilanteesta ja ei tokikaan itselläkään ole selkeää ratkaisua heti ja tässä. Me tarvitsemme tietysti palkkausratkaisuja, osaamisesta tulee todellakin maksaa, tarvitaan myös työhyvinvointia lisääviä tekijöitä (joustavat työajat, osa-aikaisuus, yksilölliset ratkaisut jne.) ja yhteiskehittämistä, oikeasti kaikki yhteen ja kuullaan toisiamme. Kuullaan heitä, jotka työtä tekee, kokeillaan ideoita ja tuunataan työtä.

Me tarvitsemme myös ison murroksen ajattelu tapaamme ja siinä keskeistä on sähköiset palvelut, oma hoito, ennaltaehkäisy ja vanha kunnon tiimityö, jossa lääkäriä konsultoidaan tarpeen mukaan ja hoitajavastaanotto toimii. Nyky resurssit tulee kohdentaa oikein ja meidän pitäisi päästä eroon ajettelusta, jossa aina pitää päästä lääkäriin, asap, muuta vaihtoehtoa ei ole. Tiedän, että moni muu on erimieltä, mutta tätä työtä hoitajana tehneenä yli 30 vuotta, voin vahvasti seistä sanojeni takana. Tunnen arjen aika hyvin.

Muissa maissakin osataan hyödyntää asiantuntijavastaaottoja huomattavasti paremmin kuin meillä. Onneksi on tullut mm. fysioterapeutin ja sairaanhoitajien vastaantotot, mutta niitä tulee lisätä huomattavasti. Lisäksi konsultointikäytännöt kunniaan, aika pienillä muutoksilla saadaan työtä tuunattua uuteen malliin. Isoin muutos pitää tapahtua kuitenkin asenteissa ja ajattelutavassa, meillä kansalaisilla.

Olemmeko tähän valmiita? Koska resurssit loppuu ja talous tulee vastaan, tulee olemassaoleva käyttää paremmin. Se ei tarkoita yksityispalvelujen lisäämistä, koska taloudellisesti ihmisillä ei kaikilla ole niihin mahdollisuutta. Niitä tulee kuitenkin vahvasti hyödyntää ennenkaikkea erityisosaamisen osalta. Mutta se tarkoittaa palvelujen keventämistä ja ennakoivaa otetta jokaiselle meille, kaikissa vaiheissa.

Perusterve ihminen ei loppupeleissä lääkäripalveluita montaa kertaa vuodessa tarvitse, satsataan ne niukat resurssit heihin, jotka ne oikeasti tarvitsee. Jatkossa heitä on vähemmän, kun painopiste saadaan siirtymään ennakointiin, aikaisempaan vaiheeseen, ohjaukseen ja neuvontaan jo silloin, kun asiat ei vielä ole niin heikosti. Eikö? simppeli resepti, mutta töitä se vaatii meiltä kaikilta. Ruvetaanpa kokkaamaan, iloa sun arkeen.

Muutos on täällä, ollut jo aika kauan, tehdään sitä yhdessä, pala palalta. 

yt. Ulla