Kesä on täällä...

Hei vaan

Monella tavalla Covidin jälkeinen elämä alkaa näkyä yhteiskunnassa... Myös meillä työnmaailmassa ollaan hiukan voitu helpottaa olemista, voidaan ruokailla yhdessä, jess....Aikaisemmin sitä ei edes huomannut, miten tärkeää on istua yhdessä kahvilla, lounaalla,ennen kuin...Covid vei senkin, ruokailut tapahtui yksin, lasiseinän takaa tai muuten vaan erillään turvavälillä toisista. Nyt kun taas saa aloittaa yhdessä olemisen, meillä alkoikin Brunssi perinne uudestaan...Ja hei FFP2 maskit on poissa käytöstä, kirurginen maski tuntuu suorastaan paperilta niiden rinnalla. Ja niitäkin pidämme "vain" asiakas- ja potilaskohtaamisissa. 

Aikaisemminkin tämä ilahdutti kovasti, ideana alkuviikosta laitetaan seinälle lista, mihin jokainen voi laittaa mitä tuo yhteiseen pöytään, sitten vaan asetellaan esille ja aamukahvin / lounaan yhteydessä syödään sitten yhdessä, ihan mahtava idea ja tapa. Ja niin se nytkin ilahdutti, työhyvinvointia parhaimmillaan. Vaikka tauko ei ole pitkä, on se ihana jakaa kollegan kanssa herkutellen. Jäävät ruuat laitetaan yhteiseen brunssi koriin jääkaappiin, josta sitten jokainen voi pitkin päivää niitä syödä. Tuntuipa niiiiiin hyvältä.

On myös ihan mahtavaa, että jälleen tapahtumia ja kokoontumisia voi pitää, on markkinoita, avajaisia jne. Se tekee meille ihmisille niin hyvää. 

Ajatuksia tosin varjostaa sote alan henkilöstöpula, joka vaikeuttaa työn tekemistä moninkertaisesti. Toivon todella, että sovittelulautakunta edelleen edistää asiaa ja pyrkii neuvottelemaan. Hoitajajärjestöjen hylättyä sovintoesityksen, tuntuu että entistä enemmän ollaan poteroissa. Joukkoirtisanoutumisten valmistelu kuulemma etenee, saa nähdä missä kohtaa tämä konkretisoituu? ja kuinka paljon, ihmiset ovat valmiita siihen tarttumaan. Itse näen, että neuvotella pitäisi, tarvitaan varmasti molempien osapuolten liikkumista reippaasti, tahtoa sille, että asia ratkeaa. 

Tuleva kesä hiukan suorastaan hirvittää etukäteen, miten saadaan kaikki palvelut pyörimään? Mistä henkilöstöä? Oma väki alkaa olla aika väsynyttä, viimeisten kahden vuoden punnerruksen jälkeen ja hoitajien pitää voida pitää kunnon lomat. Itsellä meni myös loma uusiksi, koska yllätys....resurssi pula myös meillä esihenkilöstössä, ei voi olla samaan aikaan moni pois. Ja lomaa 3 viikkoa ensin,myöhemmin pari lisää. Nimittäin, tunnetustihan esimiehet sijaistaa toinen toistaan ja nyky yksiköt ovat isoja, työtä siis riittää...Jännä, että esihenkilöpulasta ei kukaan ole oikein huolissaan, yhtälailla se hankaloittaa työtä. Nimittäin sijaisten hankkiminen, työsopimukset, henkilöstöhallinto kaikkiaan....ei homma suju, ilman niitä.

Myös me olemme aika väsyneitä tähän tilanteeseen, koronaan, lähestyvään kesään, työtaistelutoimiin jne. joten oikeastaan pyydän, neuvotelkaa nyt ihmeessä. Yrittäkää nyt kaikkenne, että saadaan sellaiset sopimukset, että ne voisi hyväksyä.

 yt. Ulla 

p.s. Ai niin, Uudenmaan sairaanhoitajien kevätkokous on 30.5.22 ja samalla äänestetään ehdokkaat Sairaanhoitajien (Sairaanhoitajaliiton) valtuustoon, olen harkinnan jälkeen päättänyt olla ehdolla varsinaiseksi valtuutetuksi.