Hyvinvointi on välittämistä

Share |

Keskiviikko 5.1.2022 klo 23:06 - Ulla


Hei taas

Ilahduin kovasti, kun sain tänään palautetta nuorelta hoitajalta, hän tuli meille töihin elokuussa 2021. Hän kertoi, että on niin mahtavaa kun on löytänyt oman paikkansa, ja että nyt hän tietää missä haluaa olla työssä. Eniten lämmitti sanat "hienoa että uskot nuoriin ja palkkasit minut, annoit mahdollisuuden, tänne mä jään" Ajatus siitä, että joku ei uskoisi tai antaisi mahdollisuutta nuorelle ja kokemattomalle työntekijälle tuntuu oudolta. Mistä ihmeestä sen kokemuksen sitten hankkii, ellei ole mahdollisuutta edes siihen ekaan työpaikkaan, koska on liian nuori? Uskoisin,että meillä edelleen on yhteiskunnassa ennakkoluuloja siitä, että pitää olla tietyn ikäinen tai riittävän pitkä kokemus, että on hyvä...ei,niin se ei ole. Osaaminen ja kokemus, asenne ja innostus ei ole iästä kiinni, ei ollenkaan. Ei monessakaan asiassa, ikäjohtamista hiukan vierastan myös, ei ikää tarvitse johtaa, vaan ihmistä. Ihan joka ikäinen tarvitsee välillä erilaisia kohdennettuja asioita, niin työssä kun muualla.

Ihan sama asia on minusta palvelujen segmentoinnissa, profiloinnissa, ikään perustuen ei tulisi varmasti olettaa mitään. Ei palvelun käyttäjänä tai muussakaan tilanteessa. Vaalikoneita täyttäessä jäin tätä pohtimaan, että miksi kysytään ""ikäihmisten tulee tyytyä digi palveluihin, siinä kuin muutkin" Itse tunnen hyvinkin monia ikäihmisiä, jotka sujuvasti käyttävät digilaitteita ja taas nuorempia aikuisia, jotka eivät käytä. Siksipä palvelukokonaisuutta tuleekin ajatella monipuolisuuden kautta, tarjolla eri palvelukanavia, joiden kautta apu tulee saavuttaa. Näin myös tulevaisuuden sotessa. Me tarvitaan monipuolinen palveluverkko jossa on sisällä monipuolinen asiointitapa. Riippuen ihmisestä ja asiasta, voisi valita sopivan, niin sen tulisi olla.

Yksi kuuma kysymys viimeaikoina on ollut se, että ajatko vain oman kunnan asioita vai miten? Nythän puhumme aluevaaleista, jossa useampi kunta on edelleen yhdessä palveluntuottajana. Itse työskentelen alueellisessa toiminnassa, joten minun on helppo nähdä ja luottaa kuntarajat ylittävään palveluun. Avun saa sieltä mikä on lähin ja mistä tarvitaan. Se lisäarvo mikä tulee kotikunnasta päätöksenteossa, liittyy nimenomaan asioiden ja näkökulmien esille tuomiseen. Esimerkiksi soteaseman käyttö on ihan eri juttu,jos asut 100m päässä kuin että asut, 10 km:n päässä. Tätä tulee punnita silloin, kun keskutellaan palvelujen yhtenäistämisestä, jopa luopumisesta. Ja siitä näkökulmasta johtuen hyvinvointialueen valtuustoon tulisi päästä monenlaisesta asuinympäristöstä olevia päättäjiä. Tarvitaan haja-asutus alueen puhe kuin myös kuntakeskuksen puhe.

Itse siis koen, että kuntarajat saakin olla häilyvät tulevaisuuden sotessa, tärkein näkökulma on palveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Sen puolesta lupaan toimia.

Koen olevani osaava, motivoitunut, kokenut ja ymmärtävä päättäjä soteasioissa, sille siis, muista numero 54

yt. Ulla 

Avainsanat: aluevaalit, ehdolla, tulevaisuus, osallisuus