Vauhtia arkeen...

Share |

Perjantai 18.6.2021 klo 0:13 - Ulla


Iltaa

Kylläpä muutamassa päivässä asiat ovat jälleen muuttuneet, ensinnäkin vaalien tarkistuslaskennan jälkeen tilanne kohdallani onkin, olen 3. vara,joten sillä eteenpäin. Olin saanut saman äänimäärän erään ehdokkaan kanssa ja arvonnassa minulle siis tuli 3. varapaikka ja hänelle 4. Kummallinen sattuma,koska vuonna 2009 sain myös saman äänimäärän 69, toisen henkilön kanssa. Silloinkin arvottiin ja minä pääsin valtuustoon ja hän 1. vara paikalle. Mitäpä tästä pitäisi tulkita vai onko kaikki sattumaa.....en tiedä, erikoista kuitenkin. Onko tällä jokin viesti...hmm...

Pohjois -Tuusulan demareiden kokous oli eilen illalla,ja hiukan pohdittiin tulevaisuutta. Jahka neuvottelut ovat ohi, jää nähtäväksi luottamuspaikkojen määrä, nehän jakautuvat suuruus järjestyksen mukaan ja koska demarit olivat vasta neljäs, ei paikkoja paljon tule. Neuvottelut ovat jo alkaneet, olen itse neuvottelijana meiltä mukana, koska elokuun puoliväliin vielä valtuutettu ja ryhmän pj. Kiitän omaa yhdistystäni luottamuksesta ja arvostuksesta. Itsellä on kesäkuussa vielä valtuusto ja 11.8 lautakunnan kokous. Sitten tämä on paketoitu. Edelleen olo on hiukan haikea,mutta toisaalta hyvin helpottunut. Tiedän,että muutamia ystävyyssuhteita jää ja aikaa täyttää eri asiat,niin heillä kuin minulla. Mutta siitä olenkin kiitollinen,olen saanut tutustua muutamiin poliitikkoihin aika hyvin,yli puoluerajojen. Täytyy muistaa myös,että ehdolle lähteminenkin näissä vaaleissa oli itsellä pitkän juupas-eipäs pohdinnan tulos. Ja vielä, tästä valtuustokaudesta ei tule valituille olemaan helppo, sen tunnistan jo nyt. Itse seuraan oikein mielelläni  muutamien "arvostelijoiden” toimintaa, miten he laittavatkaan  asiat nyt kuntoon. 😀🤔 jääpä nähtäväksi... Olisiko se tuttu slogan, kritiikin tilalle, nyt on tekojen aika 🤔😁 Sillä eteenpäin...

No omalla kohdalla olen tietysti pohdiskellut, mistä tämä tilanne johtui, olisinko voinut tehdä jotain toisin? Uskon löytäneeni ne asiat ja kyllä tein parhaani, muuta en olisi voinut tehdä. Päätösten henkilöityminen saattaa vaikuttaa myös tilanteeseen, no, itse edelleen seison kaikkien tekemieni päätösten takana, politiikka on myös rohkeutta. Itse en muutamissa isoissa asioissa ollut valmis periaatteitani heittämään roskiin ja tässä tulos, sen kestän kyllä. Ikävä kyllä,politiikka on peliä, kuten eräs sanoi ja joskus olen nähnyt joidenkin äänestävän vain muiden mieliksi toisin. Päätöksiä politiikassa  ei tehdä yleensäkään heppoisin perustein, tai ei pitäisi tehdä, politiikka edellyttää vahvaa valmistelua ja vaihtoehtojen punnintaa, ennen päätöksiä. Ja niin olen tehnyt, suhtauduin hyvin vakavasti päätöksentekoon,selvitin taustoja ja punnitsin asioita. Olen myös pitänyt monia puheenvuoroja ja palautetta olen saanut siitä, että olen ratkaisua rakentava erilaisin vaihtoehdoin, hienoa oli kuulla se. Kun kuuntelee esim. valtuuston kokouksia,on hämmentävää,että jotkut ei pidä lainkaan puheenvuoroja tai eivät ota kantaa mihinkään... Toki tunnistan erilaiset ilmiöt meillä Tuusulassa ja tietynlaisen tavan toimia joidenkin kohdalla, ikävänkin pelaamisen ja se ei todella ole aina kaunista. Ja kuten aiemminkin sanoin, sain myös pettyä muutamiin ihmisiin tosi rajusti. Myös joitakin ihmissuhteita jätin tarkoituksella ja jätän nyt. Huomaan vuodattavani ja pyöritteleväni  tätä asiaa, se on selvästi jonkinlaista surutyötä,en tiedä...kuitenkin asiaa pitää mietiskellä ja pyöritellä, jotta sen voi jättää taakseen. Ja siihen tähtään. Näin toimin oikeastaan aina elämän suurissakin kysymyksissä. Joku voi ajatella,että olen katkera tms. en  kuitenkaan ole, haluan vaan pohtia tämän joka puolelta ja sitten elämä jatkuu, toivottavasti kaikki muutkin tekee niin,silloin kun asiat yllättää.

Ehkä kuitenkin upein asia tapahtui eilen, olin hakenut opiskelemaan ja sain siis paikan. Valintakokeet oli toukokuussa ja Lahden ammattikorkeakoulun YAMK opiskelu paikka Soten  Asiakaslähtöisten prosessien kehittäminen- linja, toteutuu. Hausta en ollut puhunut kenellekään, en edes perheelleni. Aivan huikee juttu....Ja kuinka tänään juuri eräs ystävä somessa kysyi mitä eroa on unelmilla ja tavoitteilla....vai onko? No onhan nyt toki, tavoitteita minullakin on elämä ja arki täynnä, pieniä ja suuria. Mutta unelmia, harvassa...ja tästä opiskelusta olen unelmoinut...kolmas kerta kuin hain ja nyt siis pääsin. En ole koskaan saanut asioita helposti, mutta kun päämäärätietoisesti etenee, voi joskus onnistua. Korkeakouluhaussa oli yli 150 000 hakijaa ja n.50 000 sai paikan, voinen siis onnitella itseäni. ♥️ Opinnot alkavat elokuussa, toki minulla on vielä kesken myös työyhteisösovittelija koulutuskin, mutta molemmat mahtuu nyt arkeen, kun politiikka väistyy taka-alalle.

Olen myös iloinen saamistani kannustavista viesteistä, arvostuksesta ja pyynnöstä alkaa valmistelemaan jo tulevaa. Ne viestit tallennan sydämeeni ❤️ No,jää varmasti pohdittavaksi, olenko enää kuntapolitiikkaan käytettävissä, aika näyttää miten edetään, nyt tuntuu,että kiitos ei.

Huomenna ja lauantaina onkin Sairaanhoitajaliiton valtuusto etänä, pöydässä on hyvin isoja asioita liiton näkökulmasta ja keskustelua on varmasti paljon. Huoli hoitotyöntekijöiden riittävyydestä on todella vakava jo nyt, tuleva kesäkin on jo haasteellinen. Sairaanhoitajapula on kansallinen Suomessa, mutta tilannetta ei vaan haluta nähdä. Jatketaan vaikuttamistyötä ja koitetaan rakentaa vielä alalla oleville tukea antavaa ammattillista järjestöä, joka auttaisi pysymään alalla. Toki tarvitaan viestintää, puhetta ja arvostuksen nostamista, ettei ammattivuoto alalta jatka kiihtymistään. Korona ja yleinen keskustelu soten tilasta ei ole auttanut hoitajaa tuntemaan työtään arvostettavaksi, puheissa kyllä aina, mutta ei euroissa. Ja palkkaa pienipalkkaisella alalla on merkittävä asia. On myös ikävää,että meillä Tuusulassa käydään niin ikävää puhetta, vaikka haasteita olisikin niin tuntuu kurjalta kuulla ainaista moittimista. Me teemme kuitenkin työmme erittäin hyvin ja olen työstäni äärettömän ylpeä, niinkuin moni muukin meillä. Useinkin olemme kahvihuoneissa tätä puhuneet, kritiikkiä saa esittää mutta miten? Se on mielestäni sivistyneen ihmisen taito tai sitten ei. Kuten sanoin,nämäkin tyypit tuli nyt valittua uusina valtuustoon ja he varmaan laittavat nyt kaiken kuntoon, sitä seuraan mielelläni. 

Sairaanhoitajien osalta viime keväänä Finlandia talon sininen valaistus hoitotyöntekijöille enempi suututti, vähän kuin 2007 vuoden työtaistelu, jolloin siihen puututtiin pakkolailla asettaa hoitajat työhön. Jotkut asiat vaan vaatii valtavasti työtä ja monia vuosia....mutta sinnikkäästi pidetään asiaa esillä. Kerran sairaanhoitaja, aina sairaanhoitaja <3 

Eli paljon on muutamaan päivään mahtunut, mutta ah niin ihanaa reipasta menoa. Iloa sun elämään ja päiviin,asenne ratkaisee aina ja se on minulla yleensä aina isosti positiivinen. 

yt. Ulla 


Kommentit

24.6.2021 13:53  Annika

Tuota sinun viisauttasi ja lempeyttäsi kun saisi edes kourallisen. Olet rakas!


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini