Kokenut, sopiva vai jotain muuta

Keskiviikko iltaa....

Millainen onkaan sopiva ja paras politikko?Millä se mitataan? Tästä varmaan on monta mielipidettä, taitaa riippua keneltä sitä kysytään. Jonkun mielestä kokenut on pitkään mukana ollut, sellainen monissa liemissä keitetty ja paljon nähnyt. Sitä mitataan vuosilla ja muistoilla, silloin kun teimme näin tai näin. Jonkun mielestä se on vahvasti sanaileva,vahvat perustellut mielipiteet omaava ja sellainen, joka on aina jämäkästi paikalla ja usein äänessäkin. Toisaalta voihan se olla myös henkilö, joka ei paljon puhu, tarkkailee ympäristöä ja on paikalla. Vai olisiko se näiden yhdistelmä, kameloentti? 

No ensinnäkin tietty se, kenen mielestä joku on sopiva tai sitten ei? Kuka oikeastaan voi sanoa siten....minusta ei kukaan, mielipiteitä toki voi olla. On selvää, että kaikilla on oma poliittinen viitekehys, myös sitoutumattomilla, koska itse näen viitekehyksen myös arvomaailmana ja sitähän se on. Vaikka virallisesti ei tunnustaisikaan tiettyä poliittista ryhmää, on todennäköisesti sisimmissään jotain sellaista. Ainakin itsellä on tästä vahva usko. Se on sitä, jota edustaa ja sen vahvempana se on,mitä enemmän se on aitoa sinua. Feikki rooli tulee aika pian näkyväksi, siihen ikään kuin kompastuu ja useinmiten omaa näppäryyttä.

Olenkin paljon miettinyt, voinko olla ensisijaisesti minä ja sitten vasta kunnallispolitiikko vai toisin päin, oma ehdoton ehtoni on ollut ensimmäinen vaihtoehto, se on aina ollut niin. Hyvin usein kuulee puhuttavan ryhmäkurista ja siitä, että kaikkia pakotetaan ryhmässä olemaan samaa mieltä, itse en ole tähän törmännyt. Usein tästä syyttävät ovat jotenkin epäuskoisia sille, että samanhenkiset arvomaailmaltaan ovat samaa ryhmää ja on helppo olla samalla linjalla tai sitten sitä vaan käytetään ”aseena” arvostella muita, ellei olla samaa mieltä. Ja usein toteankin, etten taida jatkaa keskustelua, olemme tätä mieltä koska...Ihan samalla tavalla, kuin joku muukin omaa mieltä.

Joskus myöskin kokemusta mitataan tai luullaan mitattavan sillä, että voi ja uskaltaa kritisoida muita, usein siinä käykin niin, että kritisoikin persoonia, puoluetta tms. ,kun pitäisikin artikuloida asia mielipide eroja. Tälle tasolle kun päästään, ei keskustelua myöskään yleensä kannata jatkaa, siitä tulee turhaa eipäs juupas kinastelua. Joillakin on ilmiömäinen tapa, viedä asia nopeasti sille tasolle, ikään kuin se olisi se tavoite.

Minusta kokenut ja hyvä politikko on sellainen, joka uskaltaa omana itsenään perustella päätöksiä ja seistä niiden takana. Joka on johdonmukainen toimissaan ja jos näkemys muuttuu, uskaltaa sen myös tunnustaa, eikä leiki muistamatonta. Kokenut ja hyvä politikko on myös sellainen, jolla on johtamis- ja päätöksenteko osaamista, sellainen joka tarkastelee asioita asialinjalla ja on valmis kunnioittavalla tavalla kuulemaan myös muita. Ja henkilö, joka myös uskaltaa sanoa, ettei tiedä, otan selvää. Vaikka olisikin eri mieltä asioista, on tärkeää että, poliitikot  ymmärtävät, että asiat ovat ei mieltä, ei ihmiset. Myös rehellisyys kuuluu hyvään politiikkaan, aina joskus mietin sitä, mistä onkaan syntynyt legenda ajattelu, että poliitikot lupaa kaikkea, mutta eivät  sitten toteuta mitään? No, sen on ihan itse poliitikot saanet aikaan, lupausten pohjaton kaivo aukeaa aina ennen vaaleja, ja sitä riittää. Kokenut ja osaava politikko, ei myöskään käytä asemaansa ilkeilyyn, ei vertaisilleen eikä valmistelijoille, koska se on ihan tarpeetonta. No joku muu on näistä ihan eri mieltä, mutta se suotakoon, tämän päivän keskusteluja seurattuani, tuli tarve tätä hieman avata tähän. Ja vielä...

Hyvä kokenut politikko on myös minun mielestä hän,jonka ei tarvitse ratsastaa muiden mielipiteillä, ei tarvitse nonseerata kollegaa eri puolueesta, ei tarvitse olla yhtään heikko, vaan ylpeä herkkyydessään, aitoudestaan. Hyvä politikko on myös luottamuksen arvoinen suhteessa kaikkiin, pelaa avoimilla korteilla ja arvostaa sekä kunnioittaa myös toisella tavalla ajattelijoita. Onko näitä? kyllä, joskus vain sellaista ei heti huomaa, itse olen tavannut useita. Varsinkin aina vaalien lähellä, kuten nyt, herkästi provosoidaan tai provosoidutaan, tärkeintä on olla edelleen oma itsensä, silloin on helppo olla.

Tässäpä tätä illan pohdintaa....saa jatkaa 😊

yt. Ulla