Mikä ahistaa eniten

Iltaa

Valtakunnansovittelija antoi sovintoesityksen...no,jo eilen todettiin,että kiitos ei. Kaikki se mitä haetaan puuttui,työnantajan edustajalle kyllä olisi esitys sopinut. Kuinka en edes yllättynyt...no 25 000 ammattilaista aloittaa lakon näillä näkymin perjantaina ja seuraava aalto parin viikon päästä. Tilanteen kummalliseksi tekee se,että työtaistelun piiriin kuuluvat eivät nykytilanteesta edes hämmenny. Huomaan,että en itsekään,surkea esitys ei saanut verenpainetta nousemaan,katsokaas kun sote porukka ei enää jaksa,edes provosoitua. Klassinen kysymys,pitäiskö olla huolissaan? Pitäisi. Nyt vaan tämän osalta odotellaan seuraavaa vaihetta, tilanne on todella vaikea ja haastava.

Kaikkee muutakin on menossa,covidista toivuttu,jäljellä vain ikävä yskä ja lisääntynyttä väsymystä,mutta tällaista se on monilla ollut. Ottaa aikaa kyllä. Töissä kaikkea mahdollista,aina kun luulee,että tää on jo koettu,taas tulee vastaan jotain uutta,merkillistä...

Huomenna varajäsenenä aluevaltuustoon,aika mielenkiintoista kokea tämäkin. Näihin liittyen jaksan ihmetellä,miksi kaikki on osan politikkojen mielestä aina huonosti, kaikki. Ei meinaa millään jaksaa kuunnella,enkä jaksakaan. No olenkin varmaan aika epätyypillinen tyyppi politiikassa,mitä enemmän aikaa menee,tunne vahvistuu.

Tämä ilta meni lautakuntien iltakoulussa,asuntopoliittinen ohjelma työn alla. Ihan mahtavaa meillä Tuusulassa on fasilitoinnin ammattilaiset,jotka onnistuu saamaan politikotkin keskustelemaan yli puoluerajojen, se jos jokin on mageeta. Siis ihan dialogissa mennään ja tulosta syntyy,hyvä me. Meillä on monta uudistuskykyistä politikkoakin,niiden perinteisten rinnalla,jess.

Opiskelut etenee tasaisesti,suorituksia napsahtelee,palvelumuotoilu ja kehittäminen on ihan mahtavaa. Monta uutta juttua huomaa lähellä ja etäällä. Ai niin ja opinnäytetyön aihekin on kasassa, hyväksytty. Asiakasymmärryksen lisäämi en palliatiivisessa  hoidossa,ihan mahtavaa lähteä sitä kehittämään.

Kylläpä taas kaikkea riittää...aikas ihanaa,eipä mikään ahistakaan eniten,hetkittäin vain.

Ja kyllä,mummina on ihana olla,ikävä pientä,täytyypä taas poiketa mummitouhuun ❤

Yt. Ulla